Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Vaaliaikataulut epävarmuuden vallassa

Maamme ensimmäiset maakuntavaalit antavat yhä odottaa itseään, vaikka tämän päivän olisi pitänyt olla jo onnellisesti takanapäin, jos hallituksen alkuperäinen aikataulu olisi toteutunut.

Vielä vuosi sitten hallitus kuvitteli, että maakuntavaalit voitaisiin pitää presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018. Aikomus kaatui, kun perustuslakivaliokunta palautti viime kesänä sote-uudistuksen valinnanvapausosion uudelleen valmistetavaksi. Tämä pakotti hallituksen rukkaamaan koko uudistuksensa aikatauluja siten, että maakuntavaalitkin lykättiin yhdeksällä kuukaudella eteenpäin.

Aivan viime viikkoihin asti hallitus piti tiukasti kiinni siitä, että maakuntavaalit järjestettäisiin ensi lokakuun lopussa, kunhan eduskunta vain ehtisi hyväksyä sote- ja maakuntalait ennen kesälomaansa. Vasta oikeuskanslerinviraston muistutettua, että lakien hyväksymisen ja vaalien välille tulisi jättää aikaa vähintään ”noin puoli vuotta”, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) joutui tunnustamaan tämänkin aikataulun mahdottomaksi.

Nyt maakuntavaalien ajankohdasta vallitsee mitä suurin epävarmuus. Samalla epävarmuus on alkanut heijastua myös tuleviin eduskunta- ja EU-parlamenttivaaleihin, vaikka niiden päivämäärät on merkitty kalentereihin ensi huhti- ja toukokuulle jo aikoja siten.

Ongelma katoaa, jos eduskunta näyttää sotelle lopulta punaista valoa.

Hallitus elättelee vielä toivoa sen puolesta, että sotelle saadaan eduskunnan hyväksyntä heinäkuun alkupuolella. Jos näin kävisi, maakuntavaalit voitaisiin pitää heti ensi vuoden alussa. Aikataulun pitävyydestä ei silti ole taaskaan takeita.

Valiokunnilla on edelleen iso urakka valtavan lakipaketin viimeistelyssä. Tästä ovat tuskallisen tietoisia monet hallituspuoluei-denkin edustajat, joiden arvion mukaan lopulliset sote-äänestykset venyvät väistämättä ensi syksyyn. Siinä tapauksessa maakuntavaalit pitäisi viedä jo niin lähelle huhtikuun eduskuntavaaleja, että järkevintä olisi järjestää molemmat yhtä aikaa äänestäjiä uhkaavan vaaliähkyn torjumiseksi.

Juuri huoli vaaliähkyn haitallisista vaikutuksista äänestysintoon sai hallituksen aluksi kaavailemaan maakunta- ja presidentinvaalien yhdistämistä. Vaikka aikomus raukesi, huoli jäi. Se ajoi puoluesihteerit jo viime syksynä pohtimaan maakuntavaalien ajoittamista eduskuntavaalien yhteyteen, mutta hanke kariutui yksimielisyyden puutteeseen. Vastaan hangoitteli eritoten keskusta, jolle maakuntien itsehallinto ja siten myös maakuntavaalit ovat sydämen asia.

Puolueelleen uskollisena pääministeri Sipilä ei vieläkään halua lyödä yhteen maakunta- ja eduskuntavaaleja, koska se voisi uhata maakuntauudistuksen toteutusta suunnitellusti vuoden 2020 alusta. Sen sijaan Sipilä on taas väläyttänyt mahdollisuutta yhdistää eduskunta- ja EU-vaalit.

Sipilän ajatusta vastaan sotii, että EU-vaaleja ei voi siirtää, joten eduskuntavaalit pitäisi lykätä toukokuulle. Se saattaisi sotia perustuslakia vastaan, ja vaikka ei sotisikaan, uudelle eduskunnalle tulisi hoppu järjestäytyä ennen kuin Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajana heinäkuun alusta.

Jos vaaleja halutaan yhdistää, järkevintä se olisi maakunta- ja eduskuntavaalien osalta. Toki koko ongelma katoaa kuin itsestään, jos eduskunta näyttää sote- ja maakuntauudistukselle lopulta punaista valoa. Silloinhan ei tarvita myöskään maakuntavaaleja.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X