Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Naisetkin halutaan kutsuntoihin

Perustuslaki velvoittaa jokaisen Suomen kansalaisen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai vähintäänkin avustamaan siinä. Tähän tasa-arvoisuus maanpuolustuksessa sitten loppuukin, sillä asevelvollisuus ja sen vaihtoehto siviilipalvelus koskevat vain miehiä.

Toki naisillakin on jo pitkään ollut mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus vapaaehtoista tietä ja edetä sitä kautta aina ammattisotilaaksi asti. Tätä mahdollisuutta myös arvostetaan laajasti, mistä saatiin vankka todistus viimeksi pari viikkoa sitten. Tuolloin puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) joutui sankan arvosteluryöpyn kohteeksi erehdyttyään ehdottamaan säästösyistä väliaikaista taukoa naisten varusmiespalvelukseen.

Palaute oli niin tuimaa, että Niinistö kiirehti nimeämään ehdotuksensa herätyshuudoksi, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota puolustusvoimilta vaadittavien säästöjen turmiollisiin vaikutuksiin.

Vaikka tasa-arvo on hiipinyt yhä syvemmälle myös maanpuolustuksen rakenteisiin, tilanne on edelleen kaukana ihanteellisesta. Kutsuntoihin osallistuvat vain miehet. Heistä suurimman osan tie johtaa vuoden tai parin viipeellä varusmies- tai siviilipalvelukseen. Samanikäiset nuoret naiset sitä vastoin voivat suuntautua suoraan koulu- tai työelämään.

Ehdotuksen kyseenalaisin piirre on, että velvollisuutensa voisi välttää rahalla.

Epätasa-arvoisen asetelman korjaamiseksi on aika ajoin ehdotettu, että myös naiset tulisi määrätä kutsuntoihin. Sieltä halukkaat ohjattaisiin varusmiespalvelukseen ja muut erilaisiin tarkemmin määrittelemättömiin yleishyödyllisiin tehtäviin.

Tähän saakka perusteellisimman ehdotuksen teki hiljattain entisen puolustusministeri Elisabeth Rehnin johtama ajatushautomo. Se ehdotti, että asepalveluslaki muutettaisiin laiksi kansalaispalvelusvelvollisuudesta, joka koskisi kaikkia 18–30-vuotiaita kansalaisia.

Uusi laki velvoittaisi koko ikäluokan kutsuntoihin. Niissä puolustusvoimilla olisi oikeus poimia päältä riittävä määrä asepalvelukseen. Loput voisivat hoitaa velvollisuutensa uudenlaisella varautumispalveluksella, joka tarkoittaisi lähinnä siviilikriisinhallintaan liittyviä tehtäviä.

Jos kumpikaan vaihtoehdoista ei houkuttelisi, nuori joutuisi maksamaan tiettyyn ikään asti korkeampaa veroa kuin palveluksensa suorittaneet ikätoverinsa.

Rehnin ajatushautomon ehdotuksessa on sekä hyviä että arveluttavia puolia. Myönteisin piirre on, että se vahvistaisi tasa-arvoa. Positiivista on sekin, että se lopettaisi nykymuotoisen ylipitkän siviilipalveluksen, jonka liian monet kokevat täydellisenä ajanhaaskauksena.

Ehdotuksen kyseenalaisin piirre on, että velvollisuutensa voisi välttää rahalla. Lisäselvityksiä kaivataan kosolti ainakin siitä, paljonko uudistus maksaisi, löytyisikö varautumispalvelukseen riittävästi mielekkäitä tehtäviä ja miten vaikuttaisi yhteiskuntaan, jos kokonainen ikäluokka olisi aina kerrallaan suorittamassa velvollisuuttaan.

Puolustusministeri Niinistö näki ehdotuksessa piirteitä valikoivasta asevelvollisuudesta, joka Ruotsin kokemusten perusteella voisi vahingoittaa vakavasti puolustuskykyämme. Niinistö ei halua avata tätä Pandoran lipasta ehdoin tahdoin. Varoitus on ymmärrettävä niin kauan kuin Suomen turvallisuus perustuu reserviläisistä koostuvan aluepuolustuksen varaan. Näkyvissä ei ole parempaa vaihtoehtoa.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X