Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Lahti uhrautui nuorten MM-isännäksi

Lahti on saanut isännöidä hiihdon MM-kisoja ennätyksellisesti jo seitsemän kertaa. Tapahtuma on järjestetty vajaan sadan vuoden aikana Lahdessa keskimäärin 13 vuoden välein, viimeksi viime vuoden kevättalvella.

Seuraavia MM-hiihtojaan Lahden ei tarvitse odottaa yhtä kauan kuin tavallisesti, sillä ne ovat luvassa jo ensi tammikuun lopulla. Kyse ei tosin ole perinteisistä aikuisten vaan nuorten MM-kisoista, jotka Kansainvälinen hiihtoliitto FIS päätti siirtää Vuokatista Lahteen Suomen hiihtoliiton esityksestä.

Vuokatti joutui yllättäen luopumaan sille myönnetystä tapahtumasta, kun vasta tänä keväänä paljastui, ettei perinteisen hiihtopaikkakunnan hyppyrimäki täytä kaikkia FIS:n vaatimuksia. FIS ei kainuulaisten pettymykseksi suostunut jakamaan kisoja kahdelle paikkakunnalle, minkä jälkeen hiihtoliitto katsoi parhaaksi kääntyä Lahden puoleen.

FIS:lle ja hiihtoliitolle valinta oli varma. Lahdessa on jokatalvisten Salpausselän kisojen koulima organisaatio, jonka tuorein näyttö kanaalinvälisten arvokisojen järjestämisestä kiitettävin arvosanoin saatiin viime vuonna. Hiihtopäättäjät ovat varmasti oikeassa luottaessaan siihen, että lahtelaiset kykenevät järjestämään laadukkaasti myös nuorten kisat huolimatta pikahälytyksestä koituvista aikataulupaineista.

On kohtuullista vaatia investoinneille katetta myös tuleviksi vuosiksi.

Nuorten MM-hiihdot vastaavat osallistujamäärältään aikuisten kisoja. Suurin ero on yleisömäärissä, sillä nuorten kilpailut kiinnostavat vain harvoja. Kisoista ei siis kannata odottaa taloudellista jättipottia. Oheisvaikutuksineen tapahtuman arvioidaan jättävän alueelle sentään noin miljoona euroa.

Varsin kohtuullisiksi jäävät onneksi myös kustannukset, joita kaupungille arvioidaan aihetuvan 220 000–300 000 euroa. Isoja investointeja ei tarvita, koska suorituspaikat komeilevat yhä uutuuttaan vuoden 2017 kisojen jäljiltä.

Lahti ei suostunut MM-isännäksi taloudellisen menestyksen toivossa vaan vahvistaakseen entisestään uskottavuuttaan kisajärjestäjänä FIS:n kriittisissä silmissä. Kun kaupunki tarjosi hädän tullen auttavan kätensä, sen toivotaan olevan eduksi FIS:n valitessa tulevia isäntäkaupunkeja maailmancupin ja MM-kisoille.

Suomen hiihtoliitolta lahtelaiset edellyttävät kiitokseksi uhrautumisvalmiudestaan tiukkaa sitoumusta sen puolesta, että Lahti on jatkossa aina ensisijainen neuvottelukumppani FIS:n tapahtumien järjestäjäpaikkakunnaksi Suomessa. Vaatimus on täysin perusteltu.

Lahti on vuosikymmenten mittaan panostanut hiihtostadioniinsa valtavasti verorahoja. On kohtuullista, että kaupunki saa pysyvät takeet siitä, että investoinneille on luvassa vastinetta myös tulevina vuosina. Kohtuullista on myös, että kaupunki saa riittävästi sananvaltaa jo valmisteltaessa FIS:n arvokisojen hakemista Suomeen.

Eikä kohtuutonta olisi sekään, että valtiovalta ottaisi aiempaa suuremman vastuun rahoitettaessa Lahden hiihtostadionin kehittämistä vastaamaan tulevien vuosikymmenten haasteita. Ne eivät enää rajoitu yksinomaan perinteisten hiihtokisojen, vaan yhä useammin aivan uusienkin lajien ja tapahtumien tarpeisiin, mistä ilahduttava osoitus oli taannoinen suureen suosioon noussut suurmäen ylämäkijuoksu. Vastaavia tapahtumia kaivataan monttuun lisää.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi