Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Aktiivimallia vielä aikaista tuomita

Hallituksen paljon parjattu työttömien aktiivimalli sai alkuviikosta huutia peräti kahdessa mielipidemittauksessa.

Helsingin Sanomien gallupin mukaan enemmistö suomalaisista peruisi tämän vuoden alusta voimaan tulleen mallin, joka patistaa työttömiä osoittamaan vaihtoehtoisin tavoin aktiivisuutta vastikkeeksi täysimääräisestä työttömyystuesta.

Enemmistö on tosin varsin niukka, vain 53 prosenttia. Sitä voisi kuvitella paljon suuremmaksi siihen nähden, kuinka rajusti aktiivimallia on rusikoitu julkisuudessa.

Uusimmassa Yrittäjägallupissa lukemat olivatkin aktiivimallin kannalta paljon tylymmät kuin HS:n gallupissa. Neljä viidestä Yrittäjägallupiin vastanneesta yrityksestä totesi, ettei mallista ole ollut niille hyötyä. Vielä suurempi osa sanoi, etteivät ne ole saaneet mallin ansiosta yhtään uutta työntekijää.

Aktiivimallia ei kehitetty ensisijaisesti yritysten tarpeisiin.

Tulosta saattaa selittää, että gallupin teettäneen Suomen Yrittäjien jäsenkunta koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Juuri samalta suunnalta on kuulunut viestejä aktiivimallin huonosta toimivuudesta. Uuden työntekijän perehdyttämiseen kuluu aina paljon aikaa, jota pienissä yrityksissä ei haluta tuhlata työsuhteen jäädessä lyhytaikaiseksi.

Toisaalta esimerkiksi rakennusalalla on runsaasti kysyntää korkeasti koulutetusta työvoimasta, mitä pulaa aktiivimalli ei yritysten kokemusten perusteella juuri helpota.

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen myöntää, että aktiivimallilla on ollut merkitystä vain harvalle yritykselle. Siitä huolimatta hän ei pidä mallia täysin turhana, sillä gallupin perusteella se on vaikuttanut yli 10 000 työpaikan syntymiseen.

Näin suuri määrä ei ole merkityksetön, kuten Pentikäinen sanoo. Lukemaan on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, sillä tarkkaa tutkittua tietoa asiasta ei vielä ole olemassa, kuten ei ole juuri muistakaan aktiivimallin todellisista seurauksista.

Työministeriöstäkin on neuvottu malttamattomia odottamaan aktiivimallin seurausten realisoitumista vielä tovi. Sitä paitsi on syytä muistaa, ettei mallia alun alkaenkaan ole kehitetty ensisijaisesti yritysten tarpeisiin.

Työllistämisen kynnystä hallitus pyrkii madaltamaan mm. helpottamalla irtisanomisia pienissä yrityksissä. Sitä vastoin aktiivimallin päätavoitteeksi on esitetty työttömien kannustaminen erilaisten aktiivitoimien pariin eritoten heidän oman työkykynsä ylläpitämiseksi, työttömyyden pitkittymisen välttämiseksi.

Alustavien tietojen mukaan noin puolet työttömistä ei ensimmäisen tarkastelujakson aikana onnistunut täyttämään mallin edellyttämää aktiivisuusehtoa. Tässäkin tapauksessa lasi voidaan nähdä joko puoliksi täytenä tai puoliksi tyhjänä. Myönteisesti ajatellen on rohkaisevaa, jos jo puolet mallin piirissä olevista työttömistä saatiin näinkin lyhyessä ajassa vedetyiksi erilaisten aktivointitoimien piiriin.

Vielä myönteisempää olisi, jos nämä toimet todella auttavat mahdollisimman monta työtöntä pääsemään kiinni pysyvämpään työsuhteeseen. Huonompi vaihtoehto on, että ne tarjoavat vain hetkellisen katkoksen lohduttomaan työttömyysputkeen.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi