Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Lahtelaiset mouhuamis- talkoisiin

Lahtea ja Päijät-Hämeen maakuntaa on jälleen kerran kurmotettu useammallakin kielteistä mielikuvaa ruokkivalla tutkimustuloksella.

Tutkimusyhtiö EPSI Ratingin vuosittaisen selvityksen mukaan lahtelaiset ovat suurten kaupunkien asukkaista miltei tyytymättömimpiä omaan kotikuntaansa (ESS 27.3.).

Asukastyytyväisyyttä mittaavan tutkimuksen kärjessä keikkuu nyt Kuopio. Lahti on 20 suurimman kaupungin listalla toiseksi viimeisenä ja kaukana keskiarvon alapuolella. Lahtelaisia tyytymättömämpiä ovat vain kotkalaiset.

Kuva Lahdesta ei ole ruusuinen myöskään ulkopaikkakuntalaisten silmissä. Maanantaina julkistetussa Taloustutkimuksen muuttohalukkuustutkimuksessa selvitettiin, mihin kaupunkeihin suomalaiset voisivat ajatella muuttavansa tulevaisuudessa. Kärkeä pitivät Tampere, Turku ja Helsinki – Lahti jäi jälleen kerran kauas kärjestä.

Lahtelaisia tyytymättömämpiä ovat vain kotkalaiset.

Suomen kulttuurirahaston ja e2:n laajassa identiteettitutkimuksessa taas todettiin, että kotimaakunnalla on kaikista suomalaisista vähiten merkitystä juuri päijäthämäläisille.

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Jari Parkkonen löytää alavireiseen mieleen perinteisen selityksen. Hänen mukaansa päijäthämäläiset ovat ”parhaita siinä, että he vähättelevät itseään”. (Seura.fi 26.3.)

Vielä ennen 1990-luvun lamaa lahtelaiset olivat kuitenkin huomattavasti nykyistä ylpeämpiä kotikaupungistaan. Lama vei työpaikkojen lisäksi itsetunnon, joka ei vaikuta palanneen, vaikka nousu- ja laskusuhdanteet ovat sen jälkeen vaihdelleet useammankin kerran ja työttömyyskin on hellittänyt.

Kun asukastyytyväisyystutkimuksen tuloksia vertaa taloudelliseen menestykseen, on selvää, että taloudellisella menestyksellä on vaikutusta. Suurten kaupunkien listan hännässä sitkuttelevat Kotka, Lahti, Hämeenlinna, Kouvola ja Salo ovat kaikki joutuneet rakennemuutoksen runtelemiksi ja jääneet ainakin osittain viime aikojen suurimmasta talouskasvusta sivuun.

Toisaalta tyytyväisyyden ja vaikkapa työttömyyden välillä ei ole suoraa syy-seuraus-suhdetta. Tästä esimerkiksi käy vaikkapa Tampere, joka liki Lahden veroisella työttömyysasteella nousee selvitys toisensa perään erilaisten vetovoima- ja tyytyväisyystutkimusten huipulle.

On aika lopettaa hämäläiseen tai perilahtelaiseen mielenlaatuun vetoaminen. Sillä, miten kaupungin asukkaat suhtautuvat omaan kotiseutuunsa, on väistämättä vaikutusta myös siihen, miten vetovoimaisena muut näkevät alueen. Uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelua ei lainkaan auta se, että lahtelaiset itse vähättelevät Lahtea.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau (kok.) on vaatinut lahtelaisilta rohkeaa innostumista ja ”positiivista mouhuamista”, jonka pitäisi värittää kaikkea tekemistä. (ESS 5.2.) Bruneaun viesti oli tarkoitettu päättäjille, joilta hän kaipasi ankeutuksen ja uusien ideoiden torppaamisen sijaan uskoa Lahden tulevaisuuteen ja menestykseen.

Uskon ja ideoiden sijaan tarvitaan kuitenkin myös nöyryyttä. Onko lahtelaisten tyytymättömyyden takana oikeita, esimerkiksi palveluiden laatuun liittyviä syitä, jotka voidaan ratkaista?

Kun perusta on kunnossa, mouhuamistalkoisiin pitää kutsua päättäjien lisäksi kaikki lahtelaiset.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi