Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Mykkäsen uranousu sen kuin kiihtyy

Eduskunnan puhemiehen vaihdoksesta seurannut kokoomuksen ministerirotaatio konkretisoitui maanantaina kahdella uudella virkanimityksellä.

Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen siirtyi sisäministeriksi seuraten puhemieheksi noussutta Paula Risikkoa. Suuren valiokunnan puheenjohtajana meritoitunut Anne-Mari Virolainen puolestaan astui Mykkäsen paikalle ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi.

Yksinkertaisin ratkaisu kokoomukselta olisi ollut etsiä Risikolle suoraan korvaaja hallituksen ulkopuolelta ilman sen suurempaa kierrätystä. Tähän puheenjohtaja Petteri Orpo ei kuitenkaan tyytynyt oletettavasti siitä syystä, että sisäministerin painoarvo on korostunut kuluvalla vaalikaudella muiden muassa pakolaiskriisin ja meillekin asti lonkeronsa ulottaneen kansainvälisen terrorismin takia.

Sisäministeri on yksi hallituksen avainministereistä eikä mikään harjoittelupaikka, joten on luontevaa, että Orpo kohdisti katseensa Mykkäseen, joka on vajaassa kolmessa vuodessa ehtinyt näyttää hallituksessa kyntensä vähäisestä poliittisesta kokemuksestaan huolimatta.

Sinivihreän Mykkäsen esille nosto on kokoomukselle taktisestikin tärkeää.

Virolainen puolestaan pääsee ajamaan itseään sisään hallitustyöhön ja sitä kautta mahdollisesti entistä vaativampiin tehtäviin kantamalla ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkkua, joka ei koskaan ole lukeutunut hallituksessa painavimpiin.

Saamastaan ministerinpostista Virolainen saa taitojensa ja kokemuksensa ohella kiittää myös sukupuoltaan. Risikon lähtö kun olisi muuten harventanut hallituksen jo lähtökohtaisesti kapeaa naisministereiden rivistöä.

Siten Orpon oli suorastaan pakko kääntyä Virolaisen puoleen silläkin uhalla, että molemmat tulevat Turusta, mikä herättänee kateutta ainakin niissä vaalipiireissä, joista ei ole yhtään omaa ministeriä.

Mykkänen on Juha Sipilän (kesk.) hallituksen järjestyksessään jo kolmas sisäministeri. Tehtävästä on tullut todellinen ponnahduslauta politiikan huipulle, sillä Mykkäsen edeltäjistä Orpo eteni paitsi kokoomuksen puheenjohtajaksi myös valtiovarainministeriksi ja Risikko siis puhemieheksi.

Entistä komeampaa uran jatkoa on helppo ennustaa myös Mykkäselle. Jo hänen tähänastinen etenemisensä on ollut poikkeuksellisen vauhdikasta ensimmäisen kauden kansanedustajalle.

Alta nelikymppinen Mykkänen nousi eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa työskenneltyään sitä ennen pari vuotta Elinkeinoelämän keskusliiton johtotehtävissä. Nopea ura-nousu kertoo tietenkin paljon Mykkäsen kyvyistä, mutta oma vaikutuksensa on ollut myös hänen aatemaailmallaan.

Mykkänen edustaa kokoomuksessa sinivihreää siipeä, joka kantaa kuuluvasti huolta esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, pakolaisista ja reilusta kaupasta. Hänen kaltaistensa poliitikkojen nostaminen entistä kirkkaampiin parrasvaloihin on kokoomukselle taktisestikin tärkeää nyt, kun vihreistä on tullut yksi kokoomuksen pääkilpailijoista.

Mykkäsen sosiaalisesta omastatunnosta kertoo, että hän on sanonut olevansa valmis nostamaan pakolaiskiintiömme jopa 10 000:een, joskaan ei vielä tällä vaalikaudella (ESS 10.2.). Vihreiden valtavirrasta hän erottuu silti korostaessaan, ettei hän hyväksy kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden piilottelua. Päinvastainen näkemys olisikin poliisiministeriltä erikoinen.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X