Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Ylivoimainen Sauli Niinistö teki historiaa

Aivan kuten gallupit osasivat tällä kertaa ennustaa, presidentti Sauli Niinistö varmisti itselleen kuuden vuoden jatkokauden heti vaalien ensimmäisellä kierroksella. Näin Niinistö onnistui hyvin vakuuttavasti siinä, missä hänen edeltäjänsä Tarja Halonen epäonnistui vastaavassa tilanteessa 12 vuotta sitten.

Halonenkin toki voitti vaalit, mutta vasta toisella kierroksella jäätyään ensimmäisellä niukasti ratkaisevasta 50 prosentin rajasta. Yhtä niukasti välttyi myös presidentti Mauno Koivisto tulemasta uudelleen valituksi suoraan vaalituloksen perusteella 30 vuotta sitten, kun käytössä oli ainoan kerran suoran kansanvaalin ja valitsijamiesvaalin yhdistelmä.

Myös Halosen ja Koiviston kansansuosio oli heidän ensimmäisellä kaudellaan suurin piirtein Niinistön mahtavan suosion luokkaa. Niinistö oli kuitenkin kolmikosta ainoa, joka kykeni realisoimaan suuren kannatuksensa myös vaaleissa heti niiden ensimmäisellä kierroksella.

Kun Niinistön historialliseen saavutukseen hakee tuoreeltaan selitystä, mieleen nousee nykyinen epävakaa turvallisuustilanne niin lähialueillamme kuin kauempana maailmalla. Kun ulkovaltojen johtajat uhoavat jo avoimen julkeasti ydinaseillaan, on ymmärrettävää, että kansan suuri enemmistö ei kaikessa epävarmuudessaan kaipaa muutosta omassa ulkopolitiikassamme. Se luottaa tutuksi ja turvalliseksi havaitsemaansa presidenttiinsä.

Kansa luottaa tuttuun ja turvalliseen presidenttiinsä.

Niinistö on kuudessa vuodessa todistanut osaamisensa. Hän on ottanut presidentin tärkeimmän jäljellä olevan vastuualueen, ulkopolitiikan johtamisen suvereenisesti haltuun-sa EU-asioihin keskittyneeltä hallitukselta. Hän on liikkunut kuin kala vedessä kaikkien merkittävien suurvaltajohtajien kanssa.

Näillä ansioilla Niinistön oli helppo erottautua edukseen kanssakilpailijoistaan, joista vain harvat ovat koskaan päässeet edes kädenpuristuksen ulottuville Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan presidenteistä.

Monet ehdokkaat yrittivät haastaa Niinistöä korostamalla arvoja saadakseen siten vaaleihin myös sisäpoliittisia ulottuvuuksia, jotka eivät periaatteessa presidentille kuulu. Tämäkään ei horjuttanut Niinistöä. Kansalaiset nähtävästi katsoivat, että Niinistö on osoittanut presidenttinä myös riittävästi arvojohtajuutta, vaikka kilpailijat yrittivät toisin väittää.

Presidentinvaalit ovat aina vahvasti henkilövaalit, mutta tällä kertaa ne olivat sitä painokkaimmin kuin ehkä koskaan. Niinistön taitava veto ryhtyä kansanliikkeen ehdokkaaksi laski kynnystä äänestää entistä kokoomusjohtajaa myös vasemmistolaisittain ajattelevien silmissä.

Tämä selittänee, miksi puolueiden asettamista ehdokkaista ainoastaan vihreiden Pekka Haavisto ylsi lähelle oman puolueensa tämänhetkisiä kannatuslukemia. Siinä ei onnistunut edes perussuomalaisten Laura Huhtasaari, jonka kanssa samoilla apajilla liikkui toinen kansanliikkeen ehdokas, Paavo Väyrynen.

Henkilövaaleissa ratkaisee karisma, eikä sitä ominaisuutta ole kuin harvoilla. Karismaattinen Niinistö on jo pitkään ollut Suomen ylivoimaisesti suosituin poliitikko. Hän on nyt noussut asemaan, jossa hän voi vastata kansan edelleen potemaan Kekkos-kaipuuseen niin hyvin kuin se presidentille on nykyisillä valtaoikeuksilla ylipäätään mahdollista.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi