Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Lastensuojelun tulevaisuus on tiimityössä

Toista tuhatta sosiaalityöntekijää ja alan opiskelijaa vetosi viime vuoden lopulla poliitikkoihin lastensuojelun resurssipulan ja muidenkin ongelmien helpottamiseksi.

Kannanotossaan sosiaalityöntekijät pitivät kestämättömänä nykyistä tilannetta, missä yhden työntekijän vastuulla on keskimäärin 40 asiakasta. Kuntakohtaiset erot ovat suuria, ja tiedossa on tapauksia, joissa asiakasmäärä on liikkunut jopa sadan paikkeilla.

Vetoomus on vaikuttanut taustalla, kun sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tällä viikolla aloittaneensa selvityksen siitä, miten lastensuojelua voitaisiin parantaa esimerkiksi juuri työntekijöiden kuormitusta helpottamalla.

Uudistamistarve on ilmeinen, ja sen on tunnustanut myös maan hallitus, jonka kärkihankkeisiin lukeutuu lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Siinä korostetaan perheiden varhaista tukemista, minkä uskotaan välillisesti vähentävän lastensuojelun tarvetta ja siten myös sosiaalityöntekijöiden työpaineita.

Panostus varhaisen vaiheen palveluihin kannattaa myös taloudellisesti.

Lastensuojelun ilmeiseen resurssiongelmaan on jo ennen sosiaalityöntekijöiden vetoomusta mutta myös sen jälkeen esitetty eri tahoilta ratkaisuksi, että henkilöstömäärän riittävyys varmistettaisiin lain voimalla, kuten joitain vuosia sitten tehtiin vanhustenhoidossa.

Tätä esitetään esimerkiksi vasemmistoliiton tuoreessa lakialoitteessa. Sen lähtökohta on, että yhdellä sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan korkeintaan 30 lasta, jotta hän varmasti suoriutuu lainmukaisista velvoitteistaan.

Perhe- ja perhepalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on suhtautunut epäilevästi siihen, että lakiin säädettävä henkilöstömitoitus voisi yksin ratkaista lastensuojelun ongelmat. Saarikon mukaan asia ei ole yksiselitteinen, minkä vuoksi selvitykset ovat tarpeen.

Ministeriä suorasanaisempi on ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, joka johtaa nyt aloitettua selvitystyötä ministeriössä . Kananoja sanoi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa, että yksityiskohtaisten henkilömitoitusten esittäminen ”tuntuisi hullulta” ja taaksepäin liikkumiselta nyt, kun lastensuojelua ollaan kehittämässä tiimityön suuntaan (HS 11.1.).

Tiimityön järkevältä kuulostava idea on hoitaa lastensuojelussa usein äkkinäisesti syntyvät tilanteet joustavasti isomman asiantuntijajoukon voimin siten, ettei kaikki vastuu kasautuisi vain yhden työntekijän niskoille. Tiimin kokoonpanoa voitaisiin vaihdella joustavasti ja niitä voisivat tarpeen vaatiessa vahvistaa esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tai vaikkapa poliisi.

Tiimityön suuntaan ollaan yhä vahvemmin menossa myös Päijät-Hämeessä. Maakunnallinen hyvinvointiyhtymä valmistele omaa perhekeskusmallia, joka kokoaisi yhteen nyt hajallaan olevia lapsiperheiden palveluja (ESS 11.1.). Tällä pyritään vastaamaan nopeasti ja tehokkaasti perheiden äkillisiin ja usein hyvin monenkirjaviin tarpeisiin.

Mitä varhaisemmin perheet saavat ongelmiinsa pätevää apua, sitä pienempi on todennäköisyys, että ongelmat ajan mittaan kasvavat hallitsemattomiksi. Siksi runsas panostus varhaisen vaiheen palveluihin on kannatettavaa paitsi perheiden hyvinvoinnin nimissä, myös taloudellisesti. Tämä on hyvä ymmärtää budjetteja laadittaessa.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi