Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Kansa innostui kansalaisaloitteista

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamista vaativa kansalaisaloite onnistui tällä viikolla rikkomaan 50 000 allekirjoituksen rajan, mikä varmisti, että aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi.

Samoin kävi pari viikkoa sitten toiselle viime aikoina runsaasti julkisuutta osakseen saaneelle kansalaisaloitteelle. Siinä vaaditaan eduskunnan joulun edellä hyväksymän työttömien aktiivimallin perumista.

Sopeutumiseläkettä vastustava aloite alkoi saada tuulta alleen vasta vuodenvaihteessa, vaikka se pantiin alulle jo elokuussa. Ilmeistä onkin, että se on saanut oivaa vetoapua aktiivimallia vastaan joulun tienoilla laaditulta aloitteelta.

Aktiivimallin on arvosteltu kohtelevan työttömiä epäoikeudenmukaisesti. Sama tunne lienee antanut sysäyksen myös niille allekirjoittajille, joiden mielestä kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä on luovuttava.

On arveluttavaa, jos aloitteet irrotetaan alkuperäisestä tarkoituksestaan.

Sopeutumiseläkkeeseen ovat eduskunnasta pudottuaan oikeutettuja kaikki ennen vuotta 2011 valitut ja vähintään seitsemän vuotta työskennelleet kansanedustajat, kunnes he täyttävät 65 vuotta. Eläkettä voi siten nauttia jopa kymmenien vuosien ajan, eikä sitä katkaista täysin, vaikka ex-edustaja onnistuisi työllistymään uudelleen.

Vastaavasta etuudesta tavalliset palkansaajat eivät voi edes unelmoida. Tuohtumusta tuskin sanottavasti lieventää, että huomattava osa nykyisistä kansanedustajista ei enää pääse siitä osalliseksi. Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jota maksetaan korkeintaan kolme vuotta ja jonka määrään vaikuttavat ansiotulojen lisäksi myös pääomatulot.

Vanhan ja hyvin avokätisen eläke-etuuden poistamista vaativa kansalaisaloite on periaatteessa hyvin perusteltu, mutta sen perustuslaillinen ongelma on, että siinä halutaan puuttua takautuvasti voimassaolevaan eläkejärjestelmään. Vaikka etuus tuntuu monesta epäreilulta, sen peruuttaminen jälkikäteen koettelisi vakavasti edunsaajien oikeuksia.

Muuten kyseinen aloite täyttää hyvin kansalaisaloitteille aikanaan asetettujen tavoitteiden tunnusmerkit. Vuonna 2012 voimaan tulleen uudistuksen tarkoituksena oli sitä valmistelleen professori Tuomas Ojasen mukaan tarjota suomalaisille väylä nostaa esille asioita, jotka ovat jääneet syrjään julkisessa poliittisessa keskustelussa (ESS 9.1.).

Poliitikot eivät sattumoisin ole eläke-etuuksistaan pitäneet meteliä, joten aloite osuu siinä mielessä hyvin kohdalleen. Tässä se poikkeaa selvästi aktiivimallia vastustavasta kansalaisaloitteesta. Sillä pyritään kumoamaan laki, josta tuskin on vielä muste ehtinyt kuivua.

Aktiivimallin nostattama myrsky on sinänsä ymmärrettävä, ja totta on, että sitä havahduttiin eduskunnassakin kritisoimaan kuuluvasti vasta aivan loppumetreillä.

On silti arveluttavaa, jos kansalaisaloitteet irrotetaan alkuperäisestä tarkoituksestaan ja muutetaan poliittisesti värittyneiksi kassaroiksi, joilla demokraattisesti hyväksyttyjä lakeja pyritään toistuvasti kumoamaan heti, kun ne ovat astuneet voimaan. Tai jopa sitä ennen, mitä tavoiteltiin aloitteella, joka käynnistettiin viime vaalikauden lopulla heti sen jälkeen, kun eduskunta oli hyväksynyt sukupuolineutraalin avioliittolain – kansalaisaloitteen pohjalta.

Uusi eduskunta hylkäsi vasta-aloitteen vähän ennen avioliittolain voimantuloa. Tavan ei silti toivoisi tästä yleistyvän.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X