Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Liennytystä olympiakisojen varjolla

Korean niemimaan kroonisessa kriisissä nähtiin tiistaina äkillinen mutta myönteinen käänne, jota vielä pari viikkoa sitten olisi ollut vaikea kuvitella tapahtuvaksi.

Etelä-Korean ja Pohjois-Korean edustajat neuvottelivat peräti 11 tunnin ajan ensimmäisessä keskinäisessä korkean tason tapaamisessaan yli kahteen vuoteen. Eikä pitkä istunto jäänyt vaille tuloksia.

Maat päättivät avata uudelleen sotilaalliset neuvottelunsa ja pari vuotta suljettuna olleen kuuman puhelinlinjan jännityksen lieventämiseksi tulenaralla alueella. Lisäksi sovittiin, että Pohjois-Korea lähettää Etelän Pyeongchangissa kohta alkaviin talviolympialaisiin valtuuskunnan, johon urheilijoiden lisäksi kuuluu viranomaisia, lehdistöä, kannatusjoukkoja ja esiintyjiä.

Pohjoiskorealaisten saapuminen kisapaikalle on huojentava tieto kaikille olympialaisiin valmistautuville urheilijoille ja toimitsijoille. Suomalaistenkin urheilijoiden puheissa on viime aikoina kannettu huolta kisarauhan säilymisen puolesta Pohjois-Korean ohjuskokeiden kiristämässä kansainvälispoliittisessa ilmapiirissä.

Ratkaisevinta on edelleen Pohjois-Korean ydinaseohjelman alasajo.

Pahimmissa uhkakuvissa Pohjois-Korean on pelätty pyrkivän tavalla tai toisella sabotoimaan kisoja. Tämä ehkä alun perinkin liioiteltu pelko voitaneen nyt sulkea kokonaan mielestä pohjoiskorealaistenkin osallistuessa tapahtumaan muiden kansakuntien mukana, olkoonkin että ilmeisen pienellä urheilijajoukolla.

Etelä-Korealle sovun löytäminen oli tärkeää senkin vuoksi, että Pyeongchangin kisat on nimetty rauhan olympialaisiksi. Iskulause olisi jäänyt ontoksi, jos Pohjois-Korea olisi jälleen boikotoinut tapahtumaa Soulissa vuonna 1988 järjestettyjen kesäkisojen tavoin.

Myös Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach iloitsi sovinnosta luonnehtien sitä isoksi askeleeksi koko olympialiikkeelle, jolle poliittisista syistä julistetut boikotit ovat valitettavan tuttua historiaa. Askel venyy harppaukseksi, jos Pohjoinen suostuu Etelän tarjoukseen marssia yhdessä kisojen avajaisissa, ensi kertaa sitten Torinon olympialaisten 2006.

Maailmalla on seurattu jännityksen kiristymistä Korean niemimaalla henkeä pidätellen, joten on luonnollista, että sinänsä pienetkin edistysaskeleet herättävät suurempaa innostusta kuin mihin todellisuudessa lienee aihetta.

Olennainen kysymys Koreoiden välillä nyt nähdyn lähenemisen jälkeen on, jääkö se vain olympialaisten varjolla sovituksi hetkelliseksi hyvän tahdon eleeksi, vai onko kyseessä alku prosessille, jonka lopussa odottaa pysyvä rauhanomainen ratkaisu aivan liian vaaralliseksi kehittyneelle kriisille.

Rauhanprosessiin tarvitaan myös Yhdysvaltoja, sillä ratkaisevinta on yhä Pohjois-Korean suostutteleminen ydinaseohjelmansa alasajoon. Siihen taipumisesta diktaattori Kim Jong-Un ei toistaiseksi ole antanut vähäisintäkään merkkiä talouspakotteiden kiristämisestä huolimatta.

Paluu keskusteluyhteyteen Etelän kanssa antaa nyt pientä toivoa sen puolesta, että Kim saattaisi olla valmis pidemmällekin meneviin myönnytyksiin päästäkseen neuvotteluihin myös Yhdysvaltojen kanssa pakotteiden hellittämiseksi. Niiden vaikutus saattaa kaikesta päätellen olla kasvussa kipeämmin kuin Kim on valmis julkisesti myöntämään.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X