Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Kärkölä turvasi tyylittömästi pormestariin

Kärkölä harppasi yhdellä rysäyksellä pormestariaikaan ensimmäisenä kuntana Päijät-Hämeessä, kun valtuusto päätti maanantaisessa kokouksessaan ensin ottaa mallin käyttöön ja heti perään valitsi tehtävään kunnanhallituksen puheenjohtajan Markku Koskisen (Kärkölä-ryhmä).

Näin Kärkölä ennätti edelle Lahtea, missä vasta harkitaan pormestarimallia kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran jäädessä kohta eläkkeelle. Kärkölä teki historiaa laajemmassakin mielessä. Se on koko Suomessa vasta viides ja 4 500 asukkaallaan selvästi pienin kunta, joka siirtyi pormestarin johdettavaksi.

Muista pormestarikunnista Kärkölä poikkeaa myös siinä, että se siirtyi ensimmäisenä kuntana malliin kesken valtuustokauden. Kokemattomuus poiki kokouksessa menettelytapoihin liittyviä ongelmia, joita saatetaan vielä joutua puimaan hallinto-oikeuksissa asti.

Poikkeuksellista oli sekin, että Kärkölän päätös syntyi vain yhden äänen enemmistöllä ja vain yhden valtuustoryhmän, sitoutumattoman Kärkölä-ryhmän voimin.

On pelättävissä, että jyrkkä kahtiajako hankaloittaa pormestarin työskentelyä.

Kärkölä-ryhmä onnistui viime vaaleissa saamaan haltuunsa enemmistön valtuustopaikoista, joten vähemmistöön jääneillä muilla ryhmillä ei periaatteessa pitäisi olla nokan koputtamista demokratian pelinsääntöjen mukaisesti syntynyttä päätöstä kohtaan.

Nyt kyseessä oli kuitenkin kunnan hallinnon kannalta niin perustavaa laatua oleva muutos, että Kärkölä-ryhmältä olisi toivonut nähtyä paljon enemmän kärsivällisyyttä suuremman poliittisen tuen neuvottelemiseksi sen taakse.

Pormestarimalli on osoittanut hyvät puolensa sitä soveltavissa kunnissa. Sen on todettu vahvistaneen poliittista päätösvaltaa ja lisänneen asukkaiden kiinnostusta kuntapolitiikkaa kohtaan.

Kaikissa muissa kunnissa mallista on kuitenkin vallinnut jo valmisteluvaiheessa huomattavasti laajempi poliittinen yhteisymmärrys kuin nyt Kärkölässä, mikä on antanut hedelmällisemmän lähtökohdan siihen siirtymiselle. On pelättävissä, että Kärkölän jyrkkä kahtiajako hiertää vielä pitkään ryhmien keskinäisiä välejä ja hankaloittaa uuden pormestarin työskentelyä.

Koskinen itse sanoi valintansa jälkeen luottavansa, että päätökset syntyvät jatkoissa taas hyvässä hengessä. Hän kertoi myös haluavansa, että useammat poliitikot pääsevät mukaan jo päätösten valmisteluvaiheeseen.

Nähtäväksi jää, miten muissa ryhmissä suhtaudutaan tähän kädenojennukseen. Ehkä Kärkölässä kannattaisi yhteistyön elvyttämiseksi ottaa esimerkkiä Tampereelta. Siellä uusi pormestari laatii aina alkajaisiksi oman pormestariohjelman, jonka taakse hän pyrkii ja yleensä onnistuu sitouttamaan muitakin ryhmiä kuin vain omansa.

Ainoana tarjolla olleena ehdokkaana ja viime vaalien ylivoimaisena äänikuninkaana Koskinen oli tähän tilanteeseen luontevin valinta Kärkölän ensimmäiseksi pormestariksi, vaikka hänellä ei ole kokemusta kuntajohtamisesta. Ei sitä ole ollut monella muullakaan pormestarilla. Sitä paitsi puute on paikattavissa, jos pormestarin virkamiesaisapariksi onnistutaan palkkaamaan kansliapäällikkö, joka tuntee kuntahallinnon kiemurat juurta jaksain.

Kärköläläisten rooliksi jää antaa kaikesta tapahtuneesta tyylipisteet vastuullisille päättäjille seuraavissa vaaleissa.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X