Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Ei muutosta varusmiesten saapumiseriin

Tämän viikon maanantai oli jälleen se päivä, jolloin uudet alokkaat ryhtyivät suorittamaan varusmiespalvelustaan Puolustusvoimiemme hellässä huomassa. 12 500 asevelvollisen lisäksi joukkoon mahtui nelisensataa vapaaehtoista naista.

Jo pitkään on ollut käytäntönä, että varusmiehet astuvat palvelukseen kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa. Ja sama tapa jatkuu myös tulevaisuudessa tietyistä muutospaineista huolimatta, vahvistettiin puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) esikunnasta (ESS 8.1.).

Niinistö itse nosti vuosi sitten julkisuudessa esille, että nykyinen kahden saapumiserän malli on ongelmallinen, mitä tulee Puolustusvoimien toimintavalmiuden tasalaatuiseen ylläpitoon ympäri vuoden. Ongelma ajankohtaistui, kun varusmiehetkin lasketaan osaksi valmiutta ja heitä voidaan käyttää vaarallisissakin tehtävissä jo koulutuksen aikana.

Niinistön ohella myös Varusmiesliitto on ilmaissut tyytymättömyytensä nykykäytäntöön ja esittänyt palvelukseenastumispäivien siirtoa kahdella kuukaudella eteenpäin. Nykyisistä saapumiseristä seuraavat kotiutumisajat ovat liiton mukaan osoittautuneet huonoiksi ennen muuta syksyllä alkavien opintojen kuten myös yhä yleisemmiksi käyneiden katkonaisten työsuhteiden kanalta.

Puolustusministeriön ratkaisu jättää jäljelle ainakin yhden selvän epäkohdan.

Kritiikin johdiosta Pääesikunta selvitti puolustusministeriön toimeksiannosta, miten Niinistön väläyttämä saapumiserien lisääminen tai niiden myöhentäminen vaikuttaisi varusmiespalvelukseen ja sille asetettuihin tavoitteisiin. Lopputulema oli, että viidestä tarkastellusta vaihtoehdosta nykyinen on sittenkin paras. Valmiuden ylläpito täyttyisi samalla tavalla kaikissa vaihtoehdoissa, mutta ratkaiseviksi nousivat muut näkökohdat.

Koulutus ja sen suunnittelu muuttuisi selvityksen mukaan hyvin sirpaleiseksi kaikissa muissa paitsi nykyisessä kahden saapumiserän mallissa, joka palvelee parhaiten Puolustusvoimien tarpeita. Nykymalli tukee myös kertausharjoitusten järjestämistä, koska sen ansiosta harjoitukset ajoittuvat lomakausien ulkopuolelle. Harjoitusalueidenkin käyttö on sujuvampaa.

Pääesikunnan mielestä nykyisen mallin etuihin lukeutuu sekin, että se luo vähiten eriarvoisuutta aloittamisaikojen kesken ja takaa tasalaatuisimman aineksen kumpaankin saapumiserään. Nykyinen järjestelmä näyttää olevan mieleen myös varusmiesten suurelle enemmistölle, joka on kyselyissä antanut siitä hyvää palautetta.

Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että puolustusministeriön ratkaisu olla muuttamatta saapumiserien määrää tai ajankohtia on perusteltu. Ainakin yhden selvän epäkohdan se kuitenkin jättää jäljelle.

Nykyisen käytännön mukaan suurin osa keväällä ylioppilaslakin saavista nuorista miehistä pääsee aloittamaan varusmiespalveluksensa vasta seuraavassa tammikuussa. Jos heidän palvelusaikansa kestää täydet 12 tai vaikka vain kymmenen kuukautta, he eivät pysty aloittamaan jatko-opintojaan vielä senkään vuoden syksyllä, vaikka heillä olisi opiskelupaikka jo hankittuna.

Tästä käytännöstä seuraava, pahimmillaan parin vuoden viive on omiaan pitkittämään nuorten miesten valmistumista opintojensa parista työelämään, täysin vastoin valtiovallankin tavoitteita. Asetelma on ongelmallinen myös tasa-arvon näkökulmasta.

Kirjoitusta korjattu kello 8.10, varusmiehet astuvat palvelukseen tammikuussa ja heinäkuussa, ei helmikuussa.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X