Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Hiihtokaupunki ei hyödynnä vahvuuttaan

Vaikka alkutalvi on ollut tavanomaisen leuto, Lahden seudulla on riittänyt lunta sen verran, että hiihdon harrastajille on ollut jo kohta kuukauden päivät tarjolla kilometrikaupalla kelvollisesti kunnostettua latupohjaa.

Tieto siitä, että Salpausselän maisemissa pääsee jo hiihtämään pitkiäkin matkoja luonnonlumella, on kiirinyt myös lumettomalla etelärannikolla tuskailevien hiihdon harrastajien korviin. Niinpä täällä on viime viikkoina nähty runsaasti ulkopaikkakuntalaisia hiihtäjiä, joiden joukossa on suksinut sekä harrastelijoita että kilpahiihtäjiä aina Virosta ja Venäjältä asti.

Hiihtovieraiden jo perinteeksi muodostunut esiinmarssi on virittänyt taas keskustelua siitä, miten Lahti voisi nykyistä paremmin hyödyntää asemaansa maamme eteläisimpänä hiihtokeskuksena. Toimitusjohtaja Raija Forsman Lahti Regionista sanoo päiväkävijöiden suuren määrän todistavan, että Lahden imago hiihtokaupunkina on kunnossa. Silti Forsmankin myöntää, että hiihtokaupungin matkailumarkkinoinnissa ja palveluissa on vielä tekemistä (ESS 3.1.).

Forsman ei liioittele arviossaan. Tosiasia on, että Lahti ei ole toistaiseksi kyennyt – ehkä jokatalvista Finlandia-hiihtoa lukuun ottamatta – hyödyntämään juuri lainkaan sitä matkailupotentiaalia, joka on jo vuosikaudet piileksinyt täällä vaikka vain päiväseltään poikkeavissa hiihdon harrastajissa.

Liikkeelle voisi lähteä varsin pienistä parannuksista.

Tuon joukon lukumäärä lienee parhaan sesongin aikana laskettavissa mieluummin tuhansissa kuin sadoissa. Siksi on kummallista, että Lahdessa ei ole edes yritetty vahvistaa hiihtokaupungin vetovoimaa kehittämällä palveluja, joiden varjolla ulkopaikkakuntalaiset hiihtäjät voitaisiin houkutella jättämään tänne euroja siitä hyvästä, että he pääsevät hyödyntämään täkäläisillä verovaroilla kunnossapidettäviä latuja.

Tehtävän ei pitäisi olla liian vaativa, sillä liikkeelle voisi lähteä varsin pienistä parannuksista. Monet kauempaa tulevat hiihtäjät ovat kaivanneet urheilukeskukseen peseytymismahdollisuutta lenkkinsä päätteeksi, jotta kotiin ei tarvitsisi ajella märissä tamineissa. Eikö mäkikatsomon saunoja ja suihkuja voisi vaikka aluksi koemielessä avata myös hiihto- eikä vain maauimalakauden ajaksi, tietenkin käypää kor­vausta vastaan?

Yhtä lailla kannattaisi kokeilla, riittäisikö Lahden urheilukeskuksessa kysyntää hiihtovälineiden vuokrauspalveluille sellaisia matkailijoita varten, jotka Salpausselän kuuluisia hiihtopaikkoja ihmetellessään saattavat tuntea äkillistä tarvetta ottaa latuihin omakohtaista tuntumaa.

Uudet palvelut täydentäisivät mainiosti urheilukeskuksen nykyistä palvelutarjontaa, joka vuosikymmenet on pysytellyt hyvin vaatimattomana huolimatta siitä, että kyseessä on Lahden suosituin yksittäinen matkailukohde. Urheilukeskuksessa poikkeaa vuosittain tuhansia matkailijoita, joilla olisi varaa käyttää rahaa palveluihin, jos sellaisia vain olisi nykyistä runsaammin tarjolla.

Toinen turhan niukasti hyödynnetty voimavara on Tapanilan hiihtomaja, jonka kahvio saatiin tänäkin talvena auki vasta, kun hiihtokausi oli ollut vauhdissa jo monta viikkoa. Salpausselän ulkoilureiteillä ei ole liian monta laadukasta taukopaikkaa, joiden palvelut olisivat varmasti mieleen sekä täkäläisille että kauempaa tuleville hiihtäjille.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X