Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Pankkien on mukauduttava muutoksiin

Syksyllä alkaneen työmarkkinakierroksen toistaiseksi näkyvin työtaistelu siirtyi toiseen vaiheeseensa torstaina, kun uusi pankkilakko sulki Nordean, OP:n, Aktian ja Danske Bankin konttorit ja suuren osan puhelinpalveluista kahdeksi päiväksi.

Esimakua saatiin jo viime viikolla, kun hieman pienempi osa pankeista oli niin ikään kiinni kaksi päivää alan vaikeaksi osoittautuneen työehtosopimusriidan takia.

Maailman muuttumisesta kertoo paljon se, että pankkilakko ei tunnu juuri hetkauttavan kansalaisia. Toisin oli menneinä aikoina, kun yhteiskunta pyöri täysin käteisen rahan varassa, ja ihmisten oli sen takia asioitava säännöllisesti pankeissa.

Nykyään raha liikkuu hyvin pitkälti sähköisesti. Käteisen rahan tarve on vähentynyt olemattomiin, ja vaativammatkin pankkipalvelut voidaan yhä useammin hoitaa verkossa alusta loppuun. Digitalisoitumisen eteneminen kiristää tuntuvasti pankkien kilpailuympäristöä, mihin varautuminen on keskeinen tekijä myös nyt meneillään olevan työriidan taustalla.

Palveluja on tarjottava silloin, kun asiakkailla on aikaa hoitaa asioitaan.

Pankkimme ovat viime vuosina tehneet hyvää taloudellista tulosta, mutta kissanpäivien uskotaan olevan pian ohitse. Työntekijöitäkin odottavat kovat ajat, sillä pankit arvioivat, että alalta lopetetaan lisääntyvän automatisoitumisen myötä tuhansia työpaikkoja jo aivan lähitulevaisuudessa.

Esimerkiksi Nordealla ovat parhaillaankin käynnissä yt-neuvottelut, jotka tässä vaiheessa saattavat johtaa 500 työpaikan vähentämiseen. Kaikkiaan Nordea on ennakoinut, että pankista häviää neljän seuraavan vuoden aikana 4 000 työpaikkaa.

Jotta perinteiset pankit pärjäisivät kiristyvässä kilpailussa uusien ketterien haastajiensa kanssa, niiden on kevennettävä raskaita organisaatioitaan ja samalla pyrittävä tekemään omista palveluistaan houkuttelevia.

Yksi keino on tarjota asiakkaille palveluja silloin, kun heillä on aikaa hoitaa pankkiasioitaan omilta työkiireiltään, toisin sanoen iltaisin ja viikonloppuisin. Pankkien harmiksi juuri viikonlopputöiden teettäminen on noussut alan tämänkertaisten sopimusneuvottelujen toistaiseksi ylittämättömäksi kompastuskiveksi.

Työntekijäpuoli on toki tullut asiassa sen verran vastaan, että se on valmis sopimaan asiasta paikallisesti. Tosin ehdottomasti vain vapaaehtoisuuden pohjalta. Työnantaja sitä vastoin ajaa mallia, jossa vapaaehtoisuus on ainoastaan lähtökohta. Jos vapaaehtoisia ei löydy riittävästi, työntekijät voitaisiin määrätä töihin myös viikonlopuiksi.

Vastaava malli hyväksyttiin vakuutusalalle jo joulukuussa, ja työnantaja perustelee sitä sinänsä hyvin ymmärrettävästi asiakaspalvelun turvaamisella kaikissa olosuhteissa. Samalla periaatteella on ilta- ja viikonlopputöitä teetetty jo iät ja ajat lukuisilla aloilla, joiden palveluille esiintyy runsasta kysyntää muulloinkin kuin vain virka-aikoina.

Maailman muuttuessa moni työntekijä on joutunut konkreettisesti havaitsemaan, että töitä pitää tehdä viikonpäivästä ja kellonajasta riippumatta aina silloin, kun sille on tarvetta. Viimeksi näin kävi kaupan alalla.

Pankkisektorilla tähän tosiasiaan mukautumista uskoisi vauhdittavan tietoisuus siitä, että palvelutarjonnan laajentaminen iltoihin ja viikonloppuihin saattaa olla ainoa tapa säilyttää edes osa uhanalaisista työpaikoista.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X