Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Ihmisyyteen kuuluu hoitaa kaikki sairaat

Suomea syksyllä 2015 kohdannut turvapaikanhakijoiden vyöry nosti ymmärrettävästi tunteita pintaan. Haastavan tilanteen selvittämisessä on nyt edetty ensiavusta jälkihoitoon, mikä sekin näyttää herättävän valitettavia ristiriitoja. Tuoreimmat esimerkit on saatu aivan viime päivinä Lahdesta ja Helsingistä.

Lahdessa kuohuttaa tunteita kohta avattava turvapaikanhakijoiden tehostetun tuen yksikkö. Se on muuttamassa lakkautettavasta Hennalan vastaanottokeskuksesta Ahtialassa sijaitsevaan sosiaalitoimen toimintakeskukseen.

Helsingissä puolestaan valtuusto päätti tiukan äänestyksen jälkeen laajentaa niin sanottujen paperittomien terveydenhuoltoa. Jatkossa nämä saavat hoitoa myös pitkäaikaisiin sairauksiinsa kuten myös rokotuksia sen sijaan, että huolehdittaisiin vain hätätapauksista.

Paperittomiksi kutsutaan kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita mutta myös muita maassamme laittomasti oleskelevia ihmisiä, esimerkiksi romanikerjäläisiä.

Heitteille jätetyt hädänalaiset ovat alttiita hyväksikäytölle ikävine lieveilmiöineen.

Pääkaupungin valtuutettujen niukka enemmistö kallistui äänestyksessä inhimillisyyttä painottavalle kannalle, joka heidän käsityksensä mukaan koituu ajan mittaan koko yhteiskuntamme eduksi. Heitteille jätetyt hädänalaiset ovat alttiita hyväksikäytölle ikävine lieveilmiöineen. On myös taloudellisesti järkevää lääkitä sairaita paperittomia ajoissa, ennen kuin heidän tilansa pahenee ja edellyttää paljon kalliimpaa hoitoa.

Vähemmistö pelkäsi palvelujen laajentamisen tulevan Helsingille kalliiksi houkutellessaan sinne lisää paperittomia, joita pääkaupungissa arvioidaan nyt olevan muutama sata ja koko maassa parisen tuhatta.

On mahdollista ja ehkä jopa todennäköistä, että paperittomat alkavat jatkossa hakeutua muualta Suomesta Helsinkiin sikäli kuin muissa kunnissa ei haluta noudattaa pääkaupungin esimerkkiä heidän terveyspalvelujensa parantamisessa.

Ylimitoitettu lienee silti pelko, että Helsingin ratkaisu olisi vetovoimatekijä paperittomille myös maamme rajojen ulkopuolella. Heitä houkuttelevat, jos houkuttelevat, Suomeen aivan muut syyt.

Ahtialaan avattava tehostetun tuen yksikkö on tuskin minkäänlainen vetovoimatekijä kohderyhmänsä, vakavista mielenterveysongelmista kärsivien turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Silti hanke on Lahdessakin saanut poliittista ulottuvuutta, kun perussuomalaiset ovat paheksuneet osaston sijoittamista asutuksen keskelle.

Perustelut kuulostavat tutuilta, sillä aivan samalla tavalla on iät ja ajat vastustettu mielenterveyspotilaille kuten myös vaikkapa vammaisille tai päihdeongelmaisille tarkoitettuja tiloja silloin, kun niitä on kaavailtu ihmisten ilmoille. Niin sanottu nimby-ilmiö (ei minun takapihalleni) on tuttu kaikkialta maailmasta.

Mihinkään ei silti päästä siitä, että ihmisyyteen kuuluu hoitaa kaikki sairaat, oli kysymys valtaväestöstä tai turvapaikanhakijoista. Eikä sopivia tiloja aina ole saatavilla sieltä, missä lähimpiin naapureihin on kilometrikaupalla matkaa.

On sitä paitsi vaikea kuvitella, että Ahtialan yksikön tulevat asukkaat olisivat millään tavoin häiriöksi saati uhaksi naapureilleen. Kyse on masentuneista ja ahdistuneista kanssaihmisistä, joille on yksin nouseminen aamulla sängystä jalkeille on työn ja tuskan takana.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi