Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Nato-yhteistyö vahvistaa Suomea

Vain runsas viidennes suomalaisista haluaa Helsingin Sanomien tuoreen gallupin mukaan maamme liittyvän Natoon. Jäsenyyden kannatus on siten palautunut yhtä vaatimattomalle tasolle kuin missä se oli alkuvuodesta 2014, juuri ennen kuin Venäjä valloitti Krimin ja alkoi tukea Itä-Ukrainan kapinallisia.

Itäisen naapurimme toista naapuriaan kohtaan osoittama aggressiivisuus herätti suomalaisissa huolta siinä määrin, että Nato-jäsenyyden suosio kasvoi selvästi. Säikähdyksestä selvittiin kuitenkin varsin nopeasti, ja kannatuspiikki jäi lyhytaikaiseksi. Siten kansalaismielipide näyttää tukevan edelleen vankasti maamme virallista linjaa, jonka mukaan Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen hallitusohjelman optiosta huolimatta.

Gallup vahvistaa myös, että johtavilla päättäjillämme olisi kova työ käännyttää Paasikiven ja Kekkosen opettama kansa puolelleen, jos he syystä tai toisesta arvioisivatkin Nato-jäsenyytemme välttämättömäksi.

Mutta vaikka kansa vierastaa Natoa, tosiasia on, että yhteistyömme tämän läntisen puolustusliiton kanssa on viime vuosina syventynyt merkittävästi ja tavalla, jonka luonnetta kansalaiset eivät Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan täysin edes ymmärrä (HS 4.11.).

Kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista ei opita harjoittelematta.

Näkyvä osoitus tästä sinänsä johdonmukaisesta kehityksestä ovat olleet yhteiset sotaharjoitukset läntisten Nato-maiden ja läheisimmän puolustuskumppanimme Ruotsin kanssa. Alkusyksystä Suomi osallistui Ruotsin johtamaan suureen ja monikansalliseen Aurora-harjoitukseen. Nyt puolustusministeriömme on ryhtynyt valmistelemaan vastaavanlaisen harjoituksen järjestämistä myös meillä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on puhunut ison yhteisharjoituksen tarpeesta jo useasti, ja joka kerta hän on saanut osakseen kipakkaa arvostelua oppositiopuolue SDP:stä. Moitteissa on ollut kaikuja suomettuneisuuden ajoilta, kun harjoituksen on väitetty antavan maailmalle – lue Venäjälle – väärän signaalin, että emme olisi enää sotilaallisesti liittoutumaton maa.

Asian voi nähdä myös toisin, kuten tekevät demarit Ruotsissa. Puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.) on korostanut Auroran antaneen tärkeän turvallisuuspoliittisen signaalin Ruotsin elpyneestä puolustuskyvystä. Nyt maailmalle viestitetään, että Ruotsi on taas valmis puolustamaan maataan kaikin voimin ja tarvittaessa myös kumppaneidensa kanssa.

Sama pätisi Hultqvistin mukaan myös Suomeen, minkä vuoksi hän on jo luvannut Ruotsin osallistuvan Auroran kaltaiseen harjoitukseen myös Suomessa sikäli kuin sellainen meillä järjestetään (Hbl 25.10.). Ja miksi ei järjestettäisi? Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen on vastikään säädetty laissa Puolustusvoimiemme uudeksi tehtäväksi, eikä sitäkään opita harjoittelematta.

Ja vaikka johtavalla Nato-maalla Yhdysvalloilla on epäilemättä myös omat etunsa pelissä, puolustusministeri James Mattis puhui asiaa muistuttaessaan Helsingissä maanantaina, että Suomen tiivis Nato-kumppanuus ja syvenevä yhteistyö Yhdysvaltain kanssa vahvistavat Suomea mutta myös lisäävät vakautta koko Pohjois-Euroopassa.

Vakaus kasvaa, kun Suomi ei Ruotsin tavoin jätä muille epäselväksi, mihin se on valmis turvallisuutensa takaamiseksi kriisin sattuessa.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X