Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Verotiedot eivät kerro koko kuvaa

Loka–marraskuun taite on perinteisesti se aika vuodesta, kun Suomessa puhutaan tavallista enemmän rahasta. Marraskuun ensimmäisenä päivänä tulevat julki edellisvuoden verotiedot, joiden perusteella nähdään, miten paljon esimerkiksi Suomen hyvätuloisimmat ovat ansainneet.

Suurin osa parhaimpiin ansioon yltäneistä suomalaisista kerää tulonsa pääomista joko myyntivoittoina tai osinkoina. Päijät-Hämeessäkin tämänvuotisen tulolistan ykköspaikalle nousi oman yrityksensä myynyt lahtelainen Juha Miettinen.

Menestyvän yrityksen myyminen onkin yleensä se keino, jolla aiemmin tuntemattomat ihmiset nousevat tulolistojen kärkipaikoille.

Päijät-Hämeen kymmenen eniten tienanneen listalla on neljä muutakin yrityskaupoissa ansainnutta. Se on tärkeä viesti siitä, että Suomessakin voi rikastua omalla työllään ja uutteruudellaan.

Yrityskaupat näyttävät, että Suomessa voi rikastua omalla työllään.

Verotiedot eivät anna täydellistä kuvaa tulokärjestä. Ne eivät suoraan kerro, miten paljon kukakin on ansainnut vaan miten ihmiset ovat maksaneet veroja. Siinä mielessä merkittävää on myös se, ketkä eivät nouse tulotilastojen nokkapaikoille esimerkiksi hyvän verosuunnittelun ansiosta.

Kuvaavaa on, että vuoden 2016 kymmenen eniten tienanneen suomalaisen listalla on peräti seitsemän peliyhtiö Supercellin perustajaa. Veromyönteiseksi tunnustautuvan yhtiön johtajat nostavat kymmenien miljoonien eurojen edestä ankarasti verotettuja ansiotuloja. Suomen rikkain mies, Koneen Antti Herlin, pääsee juuri ja juuri sadan hyvätuloisimman listalle.

Lisäksi kannattaa muistaa, etteivät verotetut ansiotulot kerro suoraan ihmisen palkkaa, sillä tulosta tehdään erilaisia vähennyksiä. Pääomatuloista taas osa jää julkisten verotietojen ulkopuolelle, sillä esimerkiksi osingoista vain veronalainen osuus näkyy verotettavana tulona. Pääomatuloistakin tehdään erilaisia vähennyksiä esimerkiksi lainojen koroista ja tappioista.

Vaillinaisinakin verotiedot antavat tärkeää tietoa yhteiskunnasta. Vuoden 2016 verotiedot paljastavat esimerkiksi, että Suomen sadasta suurituloisimmasta vain 12 on naisia. Naisten osuus tulokärjessä on laskenut tasaisesti 2010-luvulla. Hyvätuloisimmat ovat keskittyneet Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Esimerkiksi Päijät-Hämeestä sadan suurituloisemman listalle ylsi vain Juha Miettinen.

Verosuunnittelun onnistumista kuvaa taas esimerkiksi se, että eläkkeelle jääneet ja veropakolaisiksi Portugaliin lähteneet vuorineuvokset eivät maksa mittavista eläkkeistään veroja Suomeen. Yhteiskunnan muuttumisesta ja uusista ilmiöistä puolestaan kertoo, että tietokonepelien pelaamisen eli e-urheilun tähdet tienasivat jo enemmän kuin kotimaisten palloilusarjojen huiput.

Verotie tojen julkistaminen voi tuntua kiusalliselta monista tulolistojen kärkipäähän yltäneistä. Hyvinvointivaltion näkökulmasta he ansaitsevat suuren kiitoksen. Tulokärkeen kuuluvat ihmiset maksavat myös eniten veroja ja osallistuvat hyvin suurella panokselle kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin rakentamiseen.

Suurituloisia saisi olla enemmänkin.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi