Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Kisapuiston stadionille liian kovat ehdot

Kohta kaksi vuotta Lahden kaupungin byrokratiassa pyöritelty Kisapuiston stadionhanke liikahti maanantaina tähän saakka ehkä merkittävimmän askeleensa eteenpäin, kun kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto päätti siirtää sen vetovastuun kaupungin omalle toimitilayhtiö Spatiumille.

Spatiumin tehtävänä on nyt ryhtyä johtamaan projektin etenemistä ja jalostaa edelleen sen perustaksi alkukesästä valmistunutta hankesuunnitelmaa.

Maanantaisen askeleen merkittävyyteen on tässä vaiheessa pakko suhtautua vielä suurella varauksella, sillä jaosto asetti stadionhankkeelle äärimmäisen vaativat ehdot.

Spatiumin on yhdessä kehitysyhtiö Ladecin kanssa etsittävä hankkeeseen peräti 40 prosenttia kaupunkikonsernin ulkopuolista rahaa, ennen kuin kaupunki on valmis tekemään lopullisen rakentamispäätöksen.

Pelättävissä on, että puhutaan mahdottomista summista.

Spatiumin toimitusjohtaja Juha Kanervo arvioi vaatimusta tuoreeltaan ”kovaksi rastiksi” (ESS 12.9.), eivätkä haasteen vaativuutta vähätelleet myöskään jaoston puheenjohtajat Aleksi Mäntylä (vihr.) ja Alettin Basboga (sd.).

Pelättävissä on, että puhutaan mahdottomista summista. Hankesuunnitelmassa Kisapuiston pääkatsomon kustannusarvioksi on esitetty runsaat 7 miljoonaa euroa, joten sen perusteella ulkopuolista rahoitusta tarvittaisiin liki 3 miljoonaa euroa. Todellisuudessa tarve kasvanee paljon suuremmaksi, sillä hankesuunnitelma on karvalakkiversio, joka ei vielä tyydytä pääkäyttäjänsä FC Lahden tarpeita.

FC Lahti tarjoutui loppukesästä rahoittamaan stadionia puolella miljoonalla eurolla sisältäen Euroopan jalkapalloliiton avustuksen. Summa on runsaan miljoonan euron vuosi­budjetilla toimivan seuran kipu­rajoilla.

On suuri arvoitus, löytyykö Lahdesta tai edes koko valtakunnasta FC Lahden ja ehkä Palloliiton lisäksi tahoja, jotka olisivat valmiita sijoittamaan Kisapuistoon riittävästi euroja ainakaan ilman varmuutta realistisesta vastikkeesta.

Ennakkotapauksia ei ole, sillä yhteenkään Lahdessa aiemmin toteutettuun urheilupaikkahankkeeseen ei ole edellytetty läheskään yhtä suurta kaupunkikonsernin ulkopuolisen rahoituksen osuutta.

Hyvä kysymys kuuluukin, miksi päättäjät halusivat nyt tehdä Kisapuiston stadionista ennakkotapauksen. Toivottavasti eivät sen vuoksi, että saisivat hankkeen tosiasiassa tyrmätyksi tavalla, joka ei suoranaisesti näytä tyrmäykseltä.

Toki Suomessa on rakennettu jalkapallostadioneja likimain kokonaan ilman kunnallista rahoitusta muun muassa Helsinkiin ja Seinäjoelle. Kyse on kuitenkin ollut alusta pitäen yksityisistä hankkeista, joiden kannattavuus on voitu varmistaa yhdistämällä niihin erilaista liiketoimintaa riittävän rahoitusvirran takaamiseksi.

Samantyyppinen malli saattaisi osoittautua Kisapuistonkin stadionhankkeen pelastukseksi. Ongelma on siinä, että nykyinen kaava ei salli alueelle pysyvää liiketoimintaa. Kaavan muuttaminen altistaisi sen valituksille, jotka viivästyttäisivät verkkaisesti edennyttä hanketta entisestään.

On iso riski, että laajasti kannatettu stadionhanke ajautuu nykyisillä ehdoilla lopulliseen umpikujaan. Realistiseksi se palautuisi, jos 40 prosentin vaatimuksesta tingitään reilusti alaspäin. Jo puolet siitä olisi merkittävä lisä, mutta kovan työn takana sekin.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X