Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Sopeuttaminen ei ole mahdoton tehtävä

Maahanmuuttajalapset ja -nuoret voivat huonommin kuin ikätoverinsa, jotka kuuluvat kantaväestöön.

Asia selvisi Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tekemässä yleisestä kouluterveyskyselyssä.

Maahanmuuttajien ongelmat nousivat kärkeen tutkimuksen uutisoinnissa, mutta aiheen ei pitäisi olla kenellekään uusi. Jo vuosia sitten on todettu, että maahanmuuttajanuorten syrjäytymisvaara on moninkertainen kantaväestöön verrattuna.

Erään määritelmän mukaan syrjäytynyt nuori on henkilö, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta eikä opiskelu- tai työpaikkaa.

Yksilön ongelma muuttuu helposti yhteiskunnan ongelmaksi, jos syrjäytyneitä on paljon. Nuori haluaa kuulua joukkoon ja tuntea olevansa arvokas. Tämän tunteen saamiseksi hän voi tarttua huumeisiin, väkivaltaan tai helppoa ratkaisua tarjoavaan ideologiaan.

Tässä suhteessa kaikki nuoret ovat samanlaisia, mutta maahanmuuttajat joutuvat usein kokemaan, että heidät jätetään ulkopuolelle syntyperänsä vuoksi.

Tässä piilee myös ratkaisun avain. Kukaan nuori ei tieten tahtoen heittäydy yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaan myös ulkopuolelle työntäviä voimia. Lapselle ja nuorelle riittää jo se, ettei ole ketään luotettavaa ystävää, jolle voi purkaa pahaa oloaan. Pelkkä oman yhteisön tukikaan ei riitä, jos nuoren linkki kanta-Suomeen puuttuu.

Tämä antaa lisää johtolankoja ongelman selvittämiseen. Miksi maahanmuuttajalla ei ole ystäviä? Mitä tapahtuu koululuokissa? Mitä tekevät nuorisotalot, etsivä nuorisotyö, nuorisotakuu ja harrastusseurat?

Näkökulmaa voi vaihteen vuoksi myös vaihtaa. Valtaosa maahanmuuttajalapsista ja -nuorista voi ainakin kohtuullisen hyvin. Joistain kasvaa ministereitä, jalkapalloilijoita ja taiteilijoita rikastuttamaan elämäämme ja osaamistamme.

Sopeuttaminen ja sopeutuminen ei siis millään tapaa ole mahdoton tehtävä.

Lasten ongelmat korostuvat maahanmuuttajien keskuudessa, koska heidän on selvittävä sekä yleisistä kasvukivuistaan, kahden kulttuurin ristipaineista että ennakkoluuloista.

Ikävä kyllä suomalainen lastensuojelu ei näytä olevan kovin laadukasta edes suomea puhuvien suomalaisten auttajana. Esimerkit löytyvät otsikoista: itsemurhaa suunnitteleva nuori joutuu kahlaamaan lomakeviidakossa ja kahdeksanvuotias tyttö surmataan monista aikuisten avunpyynnöistä huolimatta.

Maahanmuuttajat kertovat, että jopa kouluterveydenhoitajalle on vaikea päästä. Näistä aineksista syntyy ikävä kierre, josta lopulta kaikki kärsivät.

Maasta toiseen muutto on ilmiö, joka tulevaisuudessa varmasti vain kasvaa, kiitos sotien, ympäristötuhojen ja väestön kasvun. Suomi saa ilmiöstä varmasti osansa, joten parempaa politiikkaa tarvitaan heti. Paras apu saattaa löytyä tänne jo sopeutuneista muuttajista.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi