Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset
Ari
Helminen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Pääkirjoitus

Laittomien lakkojen kierre poikki

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on saanut tarpeekseen laittomista lakoista ja vaatii lakkoiluun liittyvän lainsäädännön uudistamista. Aiemmin EK:n keskeisenä tavoitteena oli lakkosakkojen korottaminen, mutta nyt pääpaino on vaihtumassa vahingonkorvauksiin.

EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen perustelee tätä sillä, että kaikesta muustakin vahingonteosta voidaan määrätä korvauksia, niin miksei myös laittomien lakkojen aiheuttamista vahingoista (ESS 25.6.).

Laatusen mielestä laittomien lakkojen määrä vähenisi, jos työntekijöille tulisi henkilökohtainen vastuu työrauhasta. Ammattiosasto ja laittomaan lakkoon osallistuvat työntekijät tulisi voida haastaa oikeuteen vastaamaan aiheutuneesta vahingosta.

Ruotsissa tällainen säännös on ollut jo pitkään käytössä, ja se on tuottanut tulosta. Siellä oli viime vuonna ainoastaan yksi lakko. Myös Norjassa ja Tanskassa laittomiin lakkoihin sovelletaan vahingonkorvausmenetelmää, jossa korvauksen suuruutta määrättäessä arvioidaan lakon yrityksille aiheuttamat menetykset.

SAK:sta muistutetaan, että laittomien lakkojen määrä on vähentynyt oleellisesti takavuosista ja Suomi on lakkomaana euroalueen keskikastia. EK:n mielestä nykytilannetta ei voi verrata menneisiin vuosikymmeniin, jolloin lakkoherkkyys oli aivan toista luokkaa kuin nyt.

EK:n tilastojen mukaan vuosina 2000-2013 järjestön jäsenyrityksissä oli 1 384 lakkoa, joista 92 prosenttia oli laittomia. Suomen tilannetta tulisi verrata Ruotsiin, joka on Suomen teollisuudelle tärkein kilpailijamaa.

Työantajaleirin vaatimuslistalla pysyy edelleen lakkosakkojen ylärajan korottaminen. Tämä on perusteltua, sillä viimeksi enimmäismäärää korotettiin 1985.

Työehtosopimuslain mukaisen hyvityssakon pitäisi toimia riittävänä uhkana, jotta laittomilta työtaistelutoimilta vältytään. Nyt se ei sitä kuitenkaan tee, sillä ammattiosastot voivat selvitä muutaman tuhannen euron sakoilla. Jos laiton lakko ei lopu, summa voi nousta ylärajaan eli 30 000 euroon.

Lakkosakkojen ja muiden työrauhasäännösten uusiminen on kuitenkin vaikeaa, sillä palkansaajapuolella niihin suhtaudutaan nihkeästi. Siellä vedetään liian helposti esiin punainen kortti ja väitetään, että kyseessä on lakko-oikeuteen puuttuminen. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaan lainsäädännön päivittämisestä vastaamaan tätä päivää.

On kohtuutonta, että muutamat avainryhmät voivat pysäyttää hihnat liian heppoisin perustein, mistä aiheutuu mittavia vahinkoja koko yhteiskunnalle. Tyypillistä laittomien lakkojen kohdalla on se, että niistä kärsivät työantajat ja asiakkaat, jotka eivät ole asiassa mitenkään osallisia.

Muutamat SAK:n liitot ovat selvästi herkempiä lakkoilemaan kuin toiset. Jos SAK saisi omat jäsenliittonsa ruotuun, asia hoituisi sillä. Tämä lienee turha toive, sillä liitot ovat itsenäisiä toimijoita ja vallankäyttäjiä.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi