Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Vili
Uuskallio
@ViliUuskallio vili.uuskallio@ess.fi

Esalainen

Aluetutkija Timo Aro, Päijät-Hämeen maakunta ei ole pelkkä jakojäännös

Viikko sitten piti ihan höristää korvia ennen Pelicansin ja HPK:n liiga­ottelun alkamista. Hämeen herruudesta käytäviä kamppailuita on viime vuosina pohjustettu Hämäläisten laululla, mutta nyt Konsta Hietanen kajauttikin Isku Areenalla Vihreiden harjujen maan.

Kyseinen kappale on jäänyt melko tuntemattomaksi, vaikka se sävellettiin Päijät-Hämeen maakuntalauluksi jo 1990-luvun lopulla. Päijät-Hämeen nimi keksittiin 1920-luvulla, mutta ajatus päijäthämäläisyydestä on kypsynyt varsin hitaasti.

Nyt kun maakuntatietoisuus on ottamassa edes pientä kipinää, tulee porilainen aluetutkija ja sanoo, että unohtakaa koko juttu. Tarkoitan konsultti Timo Aroa, joka julkaisi loppiaisena Twitterissä hahmotelmansa uudesta aluehallintomallista.

Aron ehdottamassa mallissa maa jakautuisi yhdeksään alueeseen. Päijäthämäläisittäin hätkähdyttävää on, että karttaharjoituksessa Lahti, Hollola, Orimattila ja Kärkölä kuuluisivat Uuteenmaahan ja Päijät-Hämeen pohjoisosat uuteen Sisä-Suomen alueeseen.

Kyllä minä tästä niin mieleni pahoitin! Ja samalla epäilin Lahden edesmenneen museonjohtajan Jouko Heinosen kääntyneen haudassaan.

Heinonen nimittäin kirjoitti vuonna 1999 tarkastetussa väitöskirjassaan, että Päijät-Hämeen rimpuilu Tampereen, Hämeenlinnan, Mikkelin ja Kymenlaakson ikeen alta käynnistyi 1890-luvulla. Lääninrajat pirstoivat aluetta, eikä naapurimaakunnilla ollut pienintäkään halua muuttaa tilannetta.

Nyt aluetutkija Aro olisi valmis silpomaan Lahden alueen keskeltä kahtia, vaikka esimerkiksi Asikkalan työllisistä noin joka kolmas kulkee töihin Lahteen. Heinolassa vastaava osuus on noin 17 prosenttia.

Niin Asikkala kuin Heinolakin ovat Lahden rajanaapureita. Konsultti Aron hullunkurisessa ajatusleikissä ne olivatkin osa Tampereen ja Jyväskylän vaikutuspiiriä.
 

Aro ei ESS:n haastattelussa (13.1.) esittänyt käytännössä mitään perusteluita Päijät-Hämeen pilkkomiselle. Hänen mukaansa Päijät-Häme jäi ”ikään kuin jakojäännökseksi”, siis juuri sellaiseksi, jollainen se oli aluehallinnossa 1990-luvulle saakka.

Veikkaan, ettei aluetutkijalle tulisi mielenkään vetäistä uutta aluehallinnon rajaa Porin ja Ulvilan, Tampereen ja Kangasalan tai Kuopion ja Siilinjärven välille.

Kannattaa muistaa, että Lahti ja ympäristökunnat muodostavat Suomen viidenneksi suurimman kaupunkiseudun. Luulisi jopa porilaisen hoksaavan, ettei toiminnallista aluetta ole järkeä lähteä mielivaltaisesti palastelemaan.

Ja mitä mahdollisiin uusiin aluejakoihin tulee, Päijät-Hämeen luonteva yhteistyösuunta on tietenkin kohti etelää.
 

Konsta Hietasen tulkinta Vihreiden harjujen maasta oli aivan mukiinmenevä. Se ei synnyttänyt lainkaan myötähäpeää toisin kuin eräskin duettona esitetty versio Hämäläisten laulusta Hämeenlinnan jäähallissa.

Joulukuussa Päijät-Hämeen maakuntalaulusta julkaistiin täysin uudistettu versio, jonka esittää lahtelainen rap-artisti Aku Miettinen. Siinäkin lauletaan:

Tätä maata en mielestäin heitä. Sen sylistä voimani saan.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi