Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Tällaiseksiko nämä talvet nyt muuttuvat?

Valoa on tullut talvipäivänseisauksen jälkeen Lahden korkeudella jo melkein 50 minuuttia lisää, mutta sitä ei ole aina hirveästi havainnut. Vaikka katseensa siirtäisi jo mielellään kevääseen, olisi talvikin hyvä tähän väliin saada ja mahdollisimman pian.

Syksyn jatkuminen tammikuulle ei ole vielä ilmastonmuutoksen suora todiste, vaan kertoo vallitsevista ilmavirtauksista ja menee varmasti normaalin säänvaihtelun piikkiin.

Meillä voi olla vielä edessä kireitä pakkasia maaliskuussakin ja metritolkulla lunta huhtikuussa, eivätkä ne puolestaan kumoa ilmaston lämpenemistä. Ilmasto ja sää ovat eri asioita.

Termisen talven alkaminen ei ole juuri koskaan venynyt näin pitkälle, ja ennätys saattaa mennä rikki tällä viikolla. Ainakin ennusteiden mukaan näin käy, sillä vuorokauden keskilämpötilat eivät vielä näytä painuvan pysyvästi pakkasen puolelle.

Outoa on ollut sekin, että plus­asteita on ollut jopa aurinkoisina päivinä. Yleensä pilvettömyys on tähän vuodenaikaan tiennyt kireitä pakkassäitä.

Ilmaston lämpeneminen johtaa kuitenkin siihen, että tämäntyyppiset harmaat ja lumettomat sydäntalvet yleistyvät. Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun lunta odotellaan vielä tammikuussa ja sen jälkeen jännitetään, ehditäänkö saada riittävästi lunta ensin Finlandia-hiihdon ja sen perään Salpausselän kisojen läpivientiin.

Tosin joinakin vuosina on jännitetty sitäkin, säilyykö lumi maassa riittävän kauan hiihtokisojen sivakointiin.

Pitkällä aikavälillä talven muuttuminen on nähtävissä. Lapsuudessani musta joulu oli kummallinen poikkeus, mutta viime vuosikymmeninä niitä on ollut tämän tästä.

Vaikkei lumesta erityisesti pitäisi, vuoden pimeimmät kuukaudet se tekee siedettäväksi antamalla lisää valoa. Lapin kaamosta en ole kokenut, mutta moni vakuuttaa, ettei se ole mitään etelän pimeyden rinnalla. Lumi pelastaa paljon.

On vaikeaa kuvitella talvea, jota ei tulisi lainkaan. Kevät ilman kevättalven hohtavia hankia ja järven jäiden pilkkijöitä, hiihtäjiä ja kävelijöitä olisi yhtä mahdoton ajatus. Toivottavasti emme niitä koskaan menetä.

Kaikille sääilmiöille emme mahda mitään. Jos luoteesta tulee lämpimiä ilmavirtauksia ja lännestä puhaltaa Föhn-tuuli, ne vain tulevat ja vievät vähät lumet nopeasti mennessään.

Ilmaston pysyvälle lämpenemiselle sen sijaan ihminen voi tehdä jotakin. Keinoista vain ollaan kovin erimielisiä, samoin siitä, keiden pitäisi toimeen ryhtyä. Aika monen mielestä tehtävä näyttäisi lankeavan jollekulle muulle.

Asian politisoituminen ei ainakaan helpota ilmaston lämpenemisen jarruttamista, vaikka ilmastonmuutoksen pitäisi olla kaikkia kansakuntia ja kansanryhmiä yhdistävä huolenaihe.

Ilmastonmuutoksen suurin ongelma ei tietenkään ole se, että Lahdesta ei meinaa enää löytyä tammikuussa kelvollisia hiihtolatuja. Pysyvä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa laajasti kasvi- ja eläinkuntaan, ihmisille asuinkelpoisiin alueisiin ja ravinnon riittävyyteen.

Talvi ilman lunta on kuitenkin yksi esimerkki siitä, miltä tulevaisuus voi näyttää. Ei kovin hyvältä.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi