Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Yksinäisyyden ongelma näyttää pahenevan

Vaikka olemme erimielisiä siitä, alkoiko nyt uusi vuosikymmen vai ei, uskoaksemme olemme samaa mieltä siitä, että yksinäisyyden kasvu on vakavasti otettava ongelma. Sen torjumiseen pitäisi käyttää paljon enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa 2020-luvulla kuin 2010-luvulla. Tutkittu ilmiötä kyllä on.

Väestön ikääntyminen lisää yksin asuvien määrää, koska harva ikääntynyt löytää uuden kumppanin puolison kuollessa. Toisaalta myös nuoret asuvat yksin, samoin monet eronneet. Ilmiö ei kuitenkaan liity vain tiettyyn elämänvaiheeseen ennen perheen perustamista ja jälkeen leskeksi jäämisen, vaan on yleistä kaikille ikäluokille lapsuuden jälkeen. Yksin asuminen ei välttämättä tarkoita yksinäisyyttä, mutta voi sitä lisätä.
 

Ihmisillä on perustarve kuulua ryhmään, ja sen ulkopuolelle sulkeminen on tiennyt kuolemanvaaraa. Eiköhän jokaisella ole kokemusta siitä, miltä tuntuu jäädä ulkopuolelle, vaikka kyse olisi ollut lyhytkestoisesta tilanteesta.

Ihmisten ryhmäytymistarvetta on selvitetty monissa tutkimuksissa. Ihmisten parissa oleminen palkitsee ihmistä myönteisillä, stressiä ja kivun tunnetta vähentävillä ja mielihyvää tuottavilla hormoneilla. Yksinäisyys puolestaan lisää esimerkiksi kivun kokemusta sekä riskiä sairastua dementiaan ja sydän- ja verisuonitauteihin.
 

Ei ole ihan yhdentekevää sekään, millaiseen ryhmään ihminen liittyy ja miten ryhmässä suhtaudutaan sen ulkopuolella oleviin. Viime vuosikymmen kärjisti yhteiskunnallista keskustelua ja sille oli leimallista omaan ryhmään kuulumattomien näkeminen erittäin kielteisesti. Suuntaus ei ole hyvä.

Tällä vuosikymmenellä pitäisi hakea enemmän ryhmiä yhdistäviä näkökulmia kuin niitä erottavia ja hakea ymmärrystä niistä asioista, joissa mielipiteet menevät ristiin. Ryhmän omaa olemassaoloa se ei välttämättä vahvista, mutta kaikkien olisi helpompaa elää yhteiskunnassa, jossa mielipiteensä voi sanoa ilman viharyöppyä.
 

Yksinäisyyttä kokeville on tarjolla paljon neuvoja siitä, miten helpottaa tilannettaan. Mielenterveyden keskusliiton mukaan tärkeää on hyväksyä itsensä ja olla itsensä paras kaveri. Neuvo ei varsinaisesti poista yksinäisyyttä, mutta voi tehdä yksinäisistä hetkistä siedettäviä.

Niin ikään liitto kehottaa etsimään seuraa harrastuksista, töistä, yhdistyksistä tai esimerkiksi verkkoyhteistöistä tai vapaaehtoistoiminnasta, erilaisista ryhmistä siis. Ehkä yksi keino helpottaa tätä olisi tuki sellaisille yhdistyksille, jotka ottavat uudet jäsenet avosylin vastaan eivätkä vain jäsenmaksujen maksajiksi.
 

Monet kokevat yksinäisyydestä häpeää ja pitävät sitä omana syynään. On siksi hienoa, että viime aikoina monet ovat kertoneet yksinäisyydestä omilla kasvoillaan ja osoittaneet, että tilanne voi kohdata ketä tahansa.

Tähän mennessä myös monet yksityiset ja vapaaehtoisjärjestöt ovat luoneet mahdollisuuksia etsiä seuraa vaikka lenkille tai kulttuuritapahtumiin. Tällaiselle toiminnalle on kysyntää etenkin kaupallisten deittipalvelujen vastapainona.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi