Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Saara
Larkio
saara.larkio@ess.fi

Esalainen

Hidastin päälle ja rohkeasti erakkona joulun viettoon – kenen joulua sinä vietät, omaasi vai jonkun muun?

Huomaatko usein tekeväsi valintoja sen perusteella, mitä lähipiiri sinulta kenties odottaa vai teetkö sitä, mitä todella itse haluat?

Hyvä tapa saada vastaus tähän kysymykseen on miettiä miten, missä ja kenen kanssa viettää joulun. Juhlaan liittyy monissa perheissä valtavasti odotuksia, ristipaineita, rahanmenoa, stressiä ja jännittämistä. Kenen luo mennään ja mihin aikaan, kuka maksaa mitkäkin ruuat, kuka joi taas kaikki viinat ja miksi Pirre sai kalliimman lahjan kuin minä (lue: rakastetaanko minua jotenkin vähemmän kuin Pirreä).

Odotuksia ja paineita voi paeta lähtemällä jouluksi ulkomaanmatkalle. Kuulostaa helpolta, mutta ensin pitäisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, mihin mennään ja mitä se saa maksaa.

Niinpä minäkin vietän jouluni taas Suomessa, vaikka ei pitänyt, koska ehdottamissani matkakohteissa oli siipan mielestä liian kylmä. Ja sinne missä olisi lämmin pääsee vain tappiin asti venytetyllä luottokortilla.

Äitini ilmoitti jo hyvissä ajoin, että ”tänä jouluna saatte tehdä mitä vain haluatte”. Kiitos, äiti.

Olemme siipan kanssa yhtä mieltä siitä, että haluamme olla jouluna samassa paikassa. Koska teemme molemmat työtä, jossa pitää olla kiinnostunut muista ihmisistä, erakoituminen kotiin jouluksi tuntuu houkuttelevalta. Päätimme siis lojua aattona pyjamassa, syödä hyvää ruokaa ja tehdä mitä huvittaa ilman erityisiä sauna- ja puuroaikatauluja.

Kun kerroimme erakoitumissuunnitelmistamme vanhemmillemme, äitini kysyi hämmästyneenä: ”Ettekö nyt oikeasti tule edes meille kylään?” Myös siipan vanhemmat kutsuivat kylään.

Ja käteni hamusi taskussa olevaa luottokorttia.

Televisiossa on pyörinyt jo jonkin aikaa mainos, jossa iäkkäämpi pariskunta viettää kaksin joulua ja kuuntelee aikuiselta lapselta vastaajaan tullutta viestiä. Mainoksen aikana käy ilmi, että pariskunta on väittänyt karanneensa etelän lämpöön jouluksi, vaikka tosiasiassa he istuvat kotonaan.

Pariskunta ei sano mainoksen aikana sanaakaan. He vain katkaisevat viestin kuuntelun siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa kysellä rosollivinkkejä, katsahtavat toisiinsa merkitsevästi hymyillen ja nojautuvat sohvalle nauttimaan olostaan.

Mainosten tekijät jos ketkä tietävät, miten meille kannattaa myydä. Ilmeisesti monella muullakin on vaikeuksia kertoa rehellisesti, mitä haluaisi jouluna tehdä.

Elämässä riittää sääntöjä ja aika­tauluja ilman, että niitä tekee itselleen lisää vapaaehtoisesti. Olkoon joulu vapauden juhla. Jos olemme joulun kotona, saamme olla rauhassa erakkoja, mutta tiedämme, että suku on tarvittaessa pienen automatkan päässä.

Siteeraan mestarillista Fok_it-sarjakuvaa, jossa puhuttiin hiljan paitsi heijastimen myös hidastimen tärkeydestä: ”Hidastin, kiirehtijät. Muistakaa hidastin. On tärkeää hidastaa tahtia pimeydessä. Pakastin, vilukissat. Kuvitelkaa pakastin. Yhtä kylmää on pian ulkona pimeydessä. Hidastakaa. Heijastakaa valoa ja lämpöä.”

Tähän aikaan vuodesta laitan mielelläni hidastimen täysille. Jaksan sitten ryömiä ensi vuoden puolella esiin heijastamaan valoa ja lämpöä.

Mutta pitäkää, äiti ja anoppi, varmuuden vuoksi padat lämpiminä.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi