Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset

Toivottavasti Lahdessakin nähdään vielä taloja, jotka rakennetaan kestämään satoja vuosia

Terhi Säynäjärvi

Tällä viikolla uutisoitiin, että Helsingin Oulunkylään aletaan keväällä 2021 rakentaa vanhanajan kerrostaloa (HS 28.11.). Taloa ei tehdä elementeistä, eikä siihen tule koneellista ilmanvaihtoa. Talo tehdään massiivitiilestä, ja siihen tulee painovoimainen ilmanvaihto. Talon suunnitelleet arkkitehdit Niilo Ikonen ja Pauli Siponen halusivat suunnitella mahdollisimman luonnonmukaisen ja terveellisen talon mahdollisimman kestävistä materiaaleista.

Suunnitelma kuulostaa maalaisjärkisen yksinkertaiselta mutta on tänä päivänä poikkeus. Olemme tottuneet elementtirakentamiseen ja koneelliseen ilmanvaihtoon – nykyrakennukset ovat monesti monimutkaisia teknisiä laitoksia. Ja sisäilmaongelmista kärsitään enemmän kuin koskaan, jopa uusissa rakennuksissa.

Istuin tällä viikolla lahtelaiskoulun täydessä auditoriossa ja puin takin päälleni, koska palelsi ja tuntui vetoisalta. Ilmanvaihto oli varmaankin täysillä, kuten koulurakennuksissa yleensä on.

Koneellinen ilmanvaihto kuivattaa ilmaa paljon, mikä lisää monien sisäilmaoireilua. Talvella kosteusprosentti voi jäädä alle kymmenen, kun esimerkiksi hirsirakennuksessa ilman suhteellinen kosteus pysyy helposti suositustasolla eli 30–60 prosentissa vuoden kuivimpana pakkasaikanakin.

Koneellista ilmanvaihtoa pidetään välttämättömänä energiasäästöjen vuoksi. Ilman koneita ei saada poistoilmasta lämpöä talteen. Nykyiset energiatehokkuusmääräykset ovat tiukkoja. Niin tiukkoja, että on mielenkiintoista seurata, miten painovoimaisella ilmanvaihdolla saadaan määräykset täytettyä.

Kun on keskitytty energiatehokkuuteen, on monta muuta asiaa unohdettu. On rakennettu tiiviitä taloja, jotka ovat herkkiä kosteusvaurioille – ja siksi lyhyt­ikäisiä.

Energiatehokkuusinnossa on puhuttu vähemmän esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden kustannuksista. Voi kestää kymmeniä vuosia ennen kuin ne maksavat itsensä takaisin säästettynä energiana. Lisäksi ne vaativat jatkuvaa huoltoa, kuluttavat energiaa ja vievät valtavasti tilaa.

Kävin juttukeikalla vastavalmistuneessa Jalkarannan koulussa, monitoimitalo Jalossa, kolme vuotta sitten. Hämmästyin todella, kun näin valtavat ilmanvaihtohuoneet: suuria putkia risteili moneen suuntaan, oli tulo- ja poistoilmakoneita, lämmön talteenottoa ja jäähdytysjärjestelmää.

Kiinteistönhoitajan piti käydä viikoittain tarkastamassa, että kaikki on kunnossa.

Tässä uudessa rakennuksessa on ollut sisäilmaoireilua jatkuvasti, viimeisimmät tutkimukset asiasta käynnistettiin tänä syksynä.

Koneellinen ilmanvaihto ei tietenkään tarkoita, että rakennus olisi pilalla. Mutta ehdottomasti tutkimisen arvoista on, miten asumisen laatua voitaisiin parantaa painovoimaisella ilmanvaihdolla.

Ehkä asumisen kulutkin voisivat vuosikymmenien tai vuosisatojen kuluessa olla pienempiä talossa, jonka ilmanvaihtolaitteistoa ei tarvitse huoltaa ja uusia noin 20 vuoden välein. Ympäristö kiittäisi.

Toivottavasti Lahdessakin nähdään vielä taloja, jotka rakennetaan kestämään satoja vuosia.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi