Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Pessimistien kulta-aika päättyy pian

Tiedän ihmisiä, jotka surevat jo toukokuussa sitä, että pian päivä alkaa taas lyhetä. Juhannuksena he huokaavat, että kesä on ohi justiinsa.

Vanhan kansan mielestä juhannuksena loppui pikkukesä ja siitä alkoi isokesä, mutta pessimisti suree jo kesäkuussa kaikkia niitä mahdollisuuksia, jotka sinäkin kesänä tulevat jäämään käyttämättä. Kukkeimpina kesäpäivinä hän katsoo pitkälle eteenpäin, iltojen pimenemiseen ja synkkyyteen.

Opiskeluvuosina jaettiin joka vuosi opiskelijakalenteri, johon oli merkitty marraskuun ensimmäisen päivän kohdalle optimistinen muistutus: enää puoli vuotta vappuun. Kalenteri oli teekkareiden tuotantoa.

Tuo positiivinen muistutus palautuu mieleen aina marraskuun alussa, kun alkamassa oleva kaamoskausi saattaisi muuten vaikuttaa loputtomalta.

Sitä paitsi jotakin hyvää on myös siinä, että vuosia kertyy. Kun aika menee nopeasti, myös pimeä vuodenaika tuntuu aiempaa lyhyemmältä. On siitä ennenkin selvitty.

Kaikille pessimisteille tiedoksi: kuukauden päästä päivä taas pitenee. Talvipäivänseisaus on 22. joulukuuta, ja siitä mennään kukonaskelin kohti valoisaa vuodenaikaa. Kunnon talvi hankineenkin on vasta edessä. Nauttikaa siis synkkyydestä niin vähän aikaa kuin sitä enää kestää.

Vaikka valon määrä kasvaa aluksi hitaasti, lumipeite helpottaa pimeintä vuodenaikaa, jos lunta vain tulee. Emme voi vaikuttaa maamme sijaintiin planeetalla, joten täytyy toivoa, että synkimmät ennusteet Pohjolan talvien lämpenemisestä eivät pidä paikkaansa. Kokonaan lumeton talvi voisi olla optimistillekin harmillinen.

Tänä vuonna marraskuu on kieltämättä vaikuttanut erityisen harmaalta. Töihin ja kotiin on saanut kulkea pimeyden keskellä joko sumussa tai tihkusateessa, ja hämärää on ollut myös keskipäivän aikaan. Jos harmaudesta ei ole muuta hyötyä, niin ainakin se yhdistää.

Pimeiden kuukausien valoksi kaipaa muutakin kuin torkkupeittoa ja hämyistä kynttilänvaloa, toki on niistäkin iloa. Tapahtumatarjonta on tässä vaiheessa vuotta vilkkaimmillaan, joten arkeen on löydettävissä juhlaa, jos sitä kaipaa.

Kaupunki on kaamosajan juhlavalaistuksessaan hieno jopa sateella, ja kuusi valaisee torilla kulkevien taivalta. Reilun parin viikon päästä aukeaa myös torin joulukylä.

Pikkujouluperinnekään ei ole vielä kuollut, vaikka se on muuttanut vuosikymmenten aikana muotoaan. Siltä varalta, ettei pikkujouluja osu muuten kohdalle, on myös tarjolla yleisiä kekkereitä.

Toki kunnon pessimisti voi rypeä myös siitä, että jo seitsemän kuukauden päästä päivä jälleen lyhenee ja vuoden kuluttua olemme samassa synkässä jamassa kuin nyt.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa tarkastettiin perjantaina pessimismiä käsittelevä, lääketieteen lisensiaatin Mikko ­Pänkäläisen tekemä väitöstutkimus. Tutkimuksessa seurattiin vajaata 3 000:ta päijäthämäläistä yhteensä kymmenen vuoden ajan. Se paljasti, että pessimismi on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä.

Pessimismistä ei ehkä parane, mutta sitä vastaan voi taistella.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi