Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Ei infoähkyä, vaan mielipiteitä vailla faktaa

Sanotaan, että elämme nykyisin valtavan tietotulvan keskellä. Tietoa virtaa enemmän kuin ehdimme käsitellä, ja sitä on myös saatavilla asiasta kuin asiasta helposti.

Jos ei osaa putsata hajulukkoa tai jos haluaa tietää, miten pitäisi elää hyvin, terveellisesti ja ekologisesti ja vaurastua siinä samalla, riittää, että tekee yksinkertaisen haun Googlessa. Ja kas, heti meille avautuu useita mahdollisuuksia valita, mistä ohjeistuksia haemme.

Yhtä lailla pystymme hakemaan tietoa mistä tahansa asiasta tai tapahtumasta helposti ja voimme tiivistelmän jälkeen kuvitella tietävämme asiasta jotakin.

Lisäksi meille tungetaan tietoa erilaisten kanavien kautta paljon sellaisestakin, mistä emme ole oikeasti edes kiinnostuneet, mutta josta erilaiset algoritmit kuvittelevat meidän olevan kiinnostuneita. Niiden takana ovat usein markkinointiyhtiöt ja tavoitteena on myyminen, ei tiedon välittäminen.

Suurin hyöky tuntuu kuitenkin tulevan mielipiteistä.

Tiedon hankkiminen tai edes tosiasioiden tarkistaminen ei useinkaan ole vaikeaa nykyteknologian ansiosta, mutta tosiasioiden arvostus ei näytä vastaavan mahdollisuuksien määrää. On hyvin yleistä, että keskustelut saavat vauhtia mielipiteistä ja tarkoitushakuisista möläyttelyistä, jotka eivät kestä tosiasioiden valossa.

Tämäntyyppisillä keinoilla käydään esimerkiksi poliittista keskustelua milloin mistäkin asiasta, viimeksi apulaisoikeusasiamiehen lausunnosta kirkosta koulujen joulujuhlapaikkana. Moni poliitikko laukoi mielipiteitään ottamatta selvää, mitä apulaisoikeusasiamies oikeasti sanoi.

Tällaisella tyylillä kerää helposti huomiota ja irtopisteitä, koska oletettavaa on, etteivät läheskään kaikki keskustelua seuraavat ota itse selvää siitä, onko poliitikon mielipiteen takana tosiasioita vai ei. Näin väärät käsitykset leviävät tehokkaasti.

Mediatutkijat erottavat poliittisista keskustelijoista kaksi tyyppiä: valehtelijat ja paskanpuhujat (tutkijoiden käyttämä termi). Kaikki eivät tietenkään kuulu kumpaankaan ryhmään. Valehtelijat tietävät valehtelevansa, ja he siten tuntevat tosiasiat. Paskanpuhujille on sen sijaan samantekevää, mitä he puhuvat. Heitä ei kiinnosta, ovatko heidän väitteensä totta vai eivät.

Jälkimmäiseen kategoriaan on helppoa löytää kaikkien tuntema edustaja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei tavallisesti yritä perustella väitteitään faktoilla, vaan saattaa esittää tosiasioina seikkoja, joilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Samantyyppistä retoriikkaa on löydettävissä kotimaankin poliittisesta keskustelusta. Siinä esitetään väitteitä, jotka eivät perustu tosiasioihin, vaan väitteen pohjaksi riittää jonkun epämääräiseksi jäävän henkilön kokemus tai pelkästään mielipide asiasta.

Medialla riittää tekemistä siinä, että se selviytyy mielipidetulvasta pää pinnalla. Perätön väite tai vailla pohjaa oleva mielipide voi olla niin herkullinen täky lukijoille tarjottavaksi sellaisenaan, että tosiasioiden tarkistaminen jää vähiin tai pahimmillaan kokonaan tekemättä.

Twitter- ja muiden somekohujen toistamisen sijaan meidän tehtävämme on katsoa, mitä on väitteiden ja mielipiteiden takana ja onko niillä totuuspohjaa.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi