Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Kimmo
Kangas
kimmo.kangas@ess.fi

Esalainen

Jotain tarttis tehdä, mutta mikään ei käy

Suomalaisten kuntien kehno taloustilanne on hyvin tiedossa. Tänä vuonna ainakin suurin osa, kenties jokainen, Päijät-Hämeen kunnista tekee alijäämäisen tuloksen. Ensi vuosi näyttää vähintään yhtä hankalalta.

Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä? Tätä kuntien viranhaltijat ja päättäjät pähkäilevät halki Suomen. Useimmiten niin sanotut helpot keinot on jo käytetty, ja jäljellä on vain hankalia vaihtoehtoja.

Kuntalaisilta ei tukea tai ehdotuksia kuntataloutta parantaville toimenpiteille kannata odottaa. Sen kertoo tänään julkistettu Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimus. Tutkimukseen haastateltiin yli 1 100:aa 18–79-vuotiasta suomalaista, jotka edustavat Manner-Suomen väestöä.

Tutkimuksen perusteella Suomen ylivoimaisesti suosituin kuntapuolue vaikuttaa olevan Ei-puolue. Tulokset ovat selvät:

Ei kuntaliitoksille (58 prosenttia vastustaa). Ei kuntaveron korotukselle (54 prosenttia vastustaa). Ei lisävelalle (61 prosenttia vastustaa). Ei kunnan omaisuuden myynnille (51 prosenttia vastustaa). Ei palvelujen karsimiselle (53 prosenttia vastustaa). Ei palvelujen ulkoistamiselle (64 prosenttia vastustaa). Ei henkilöstön irtisanomisille (56 prosenttia vastustaa).

Heikompihermoista kunnan talouskamreeria saattaisi tässä vaiheessa jo itkettää, kun mikään ei käy, mutta vaihtoehtoja ei juuri ole. Myös poliitikkoja saattaa kylmätä. Kun päättäjän on ainakin toisella silmällä pälyiltävä tulevia vaaleja, on laajasti epäsuosittujen päätösten tekeminen tunnetusti hankalaa.

Toivoa sopii, että ­kuntapäättäjien keskuudessa talouden tilannekuva ja kriisitietoisuus ovat keskimääräistä kaduntallaajaa paremmalla tasolla. Poliitikoille selkänojaa päätöksentekoon antanee se tieto, että tutkimuksessa vastaajat olivat puoluetaustastaan riippumatta varsin yksituumaisia, vaikka puoluekartan ääripäistä toki eroja löytyi.

Vain kokoomuslaisista vastaajista enemmistö oli valmis korottamaan palvelumaksuja kunnan talouden tasapainottamiseksi. Vastaavasti vain vasemmistoliiton kannattajien enemmistö hyväksyi kuntaveron korotukset palveluiden turvaamiseksi. Ikävät päätökset siis harmittavat todennäköisesti laajaa äänestäjäjoukkoa, eikä yksi puolue joudu tikunnokkaan.

Toisaalta huomattavaa on, että kuntalaisilta löytyy periaatteellista valmiutta lisäsäästöihin. Vain 24 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että omassa kotikunnassa säästöt ovat menneet jo liian pitkälle. Tilanne lienee sama kuin ilmastokeskustelussa. Val­miutta löytyy, kunhan toimenpiteet eivät vaikuta omaan elämään.

Ehkä kyse on myös viestinnästä. Selkeä taustojen, vaikutusten ja vaihtoehtojen avaaminen varmasti tekisi ikävistäkin päätöksistä ainakin ymmärrettävämpiä. Selkeä viestintä tosin edellyttää selkeää ymmärrystä. Päättäjien olisikin oltava erittäin hyvin perillä tekemistään päätöksistä. Voi kysyä, onko asia aina näin.

Onko sitten olemassa joitakin toimenpiteitä, jotka kuntalaiset hyväksyvät? KAKS:in tutkimus ei paljon lupaa. Enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että kunnassa voitaisiin jakaa palveluseteleitä kuntalaisille palveluiden ostoon.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi