Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Saara
Larkio
saara.larkio@ess.fi

Esalainen

Kun lehmäparasta tehtiin ilmastomörkö

Yksi tehokkaimmista ilmasto­teoista olisi jättää lapset tekemättä, mutta tästä puhutaan vähemmän, koska systeemi tarvitsee lisää maksajia. Ovathan lapset joidenkin mielestä myös toisinaan ihania.

Olisi tosi kiva, jos ilmasto-­ongelmat ratkeaisivat sillä, että ostetaan jokin ympäristöystävällinen vekotin tai demonisoidaan yksittäinen tuote. Milloin tikunnokassa on autoilu, milloin takkatulet, milloin maito. Kunhan päästään sättimään toinen toisiamme so­siaalisen median oksennuskanavissa tai työpaikan käytävillä.

Ilmastokeskustelu kuulostaa paikoin kiihkouskovaisten kokouk­selta, jossa poltetaan verbaalisesti eri tavalla ajattelevat.

Ilmassa on merkkejä siitä, että ilmastotaistelu voi repiä vielä syvän kuilun eri ihmisryhmien välille. Maidon ja sen tuottajien haukkuminen on vain yksi esimerkki monista viime aikaisista avauksista.

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok.) haluaa maidon kokonaan pois Helsingin kouluista ja päiväkodeista. Helsingin kaupunginvaltuusto päättikin syyskuussa vähentää lihan ja maidon tarjoamista. Päätöksen tulkinnasta käytiin omanlaisensa keskustelu, kun valtuusto samaan aikaan edellytti, että vanhusten ja lasten on saatava ruuasta tarpeeksi ravintoaineita.

Myös Lahden vihreät on tehnyt valtuustoaloitteen, jotta kaupunki ottaisi tavoitteeksi puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutus kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä. Vihreiden Nelli Nevalan mukaan aloitteeseen ei ole vielä saatu kaupungin vastaus­ta. Lahden vihreiden puolesta sanottakoon, että en ole kuullut heidän vaativan maitotarjoilun lopettamista.

Ronkelin mutta maitoa juovan teinin äitinä rohkenen älähtää, että aikuiset syökööt ja juokoot mitä haluavat, mutta lapset pitäisi jättää tämän vöyhötyksen ulkopuolelle. Perustelen.

Maidosta saa esimerkiksi kalsiumia, proteiinia ja b-vitamiineja. Ravitsemusfysiologian yliopistonlehtori Anne-Maria Pajari sanoi taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa, että maitoa on vaikea korvata millään yksittäisellä nestemäisellä tuotteella. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi kauramaito ei pärjää lehmänmaidolle proteiinikoostumukseltaan.

Luonnonvarakeskus Luken tutkija Perttu Virkajärvi sanoi hiljan Ilta-Sanomissa, että keskusteluun on kopioitu kansain­välisistä raporteista sellaisia uhkia, joita Suomessa ei ole. ”Voi sanoa, että maailmalla esiin nostetuista 11 ympäristöhaitasta vain kaksi on merkittäviä Suomessa”, Virkajärvi sanoo haastattelussa. Toinen on nautojen metaanipäästöt ja toinen rehevöityminen.

Suomalaisnautojen metaanipäästöt ovat Luken mukaan 0,14 prosenttia maailman kaikkien nautojen metaanipäästöistä. Sekin tiedetään, että jos lehmien nurmipellot vaihdettaisiin viljan tai kasvisten viljelyalaksi, vesistöjen rehevöityminen kasvaisi entisestään.

Kulunut hokema kuuluu, että Suomen pitää näyttää esimerkkiä. Nostetaan siis ylpeästi esille Päijät-Hämeen hienoja kierto­taloushankkeita, biolämpölaitosta ja arkea tukevia ekoideoita, joita täällä kehitetään paraikaa. Ja annetaan maitoviiksien olla ja takkatulien palaa.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi