Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Kimmo
Kangas
kimmo.kangas@ess.fi

Esalainen

Lahdessa kyläpolitikointi kukoistaa, vaikka kaupunkiseutu on Suomen viidenneksi suurin

Yleisesti tunnettua on, että Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Vähän Kuopiota isompi, Jyväskylää jo selvästi pienempi.

Mutta tiesitkö, että Lahti on Suomen viidenneksi suurin kaupunkiseutu? Jyväskylän seutu jää selvästi taakse. Suuremmista kaupungeista Vantaa ja Espoo taas kuuluvat jättimäiseen yli 1,5 miljoonan asukkaan Hel­singin ­seutuun.

Määritelmällisesti kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan.

Lahden kaupunkiseudun kokoa selittää se, että kaupunkiseutuun kuuluu poikkeuksellisen suuri alue eli koko Päijät-Hämeen maakunta. Toisessa ääripäässä Kouvolan kaupunkiseutuun kuuluu ainoastaan yksi kunta eli Kouvola itse.

Joku voi tietysti kysyä, mitä merkitystä koko kaupunkiseudulla on. Arkielämään ajateltuna merkitys ei liene kummoinen. Heinolalainen elää elämäänsä, asui hän Lahden kaupunkiseudulla tai ei.

Tilastoissa Lahden maakunnan laajuisen kaupunkiseudun kuvaajat esimerkiksi ikärakenteen suhteen saattavat näyttää synkemmiltä kuin joillakin muilla tiiviimmillä kaupunkiseuduilla.

Kaupunkiseudun merkitys voi kuitenkin jatkossa olla nykyistä merkittävämpi. Aluetutkija Timo Aro pohti hiljattain viestipalvelu Twitterissä, että alue- ja työllisyyskehityksen avainkysymys 2020-luvulla on, seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai päinvastoin työpaikat ihmistä.

Kuuden suurimman kaupunkiseudun (joihin Lahtikin siis kuuluu) alueella asuu yli puolet suomalaisista. Kymmenellä suurimmalla alueella asuu miltei kaksi kolmesta suomalaisesta.

Lahden seudulla olisi siis kokonsa puolesta kaikki mahdollisuudet päästä kaupungistumisen ja suurkaupungistumisen trendeihin mukaan.

Näin siis periaatteessa. Twiittiä seuranneessa keskustelussa Aro toteaa, että osa alueista on päässyt ”pitkälle yhteisessä sopimisessa ja tekemisessä”, kun taas toiset alueet ovat ”keskittyneet oman kunnan etujen osaoptimointiin seudullisten ratkaisujen sijaan”.

Auts. Aro ei mainitse kaupunkiseutuja nimeltä, mutta valitettava tosiasia taitaa olla, että Lahden kaupunkiseudun eli Päijät-­Hämeen kunnat kuuluvat tukevasti jälkimmäiseen joukkoon.

Perinteisestihän asetelma on ollut, että Lahden koetaan jyräävän ja sanelevan siinä missä pienemmät kunnat yrittävät joukkovoimalla harata vastaan ja pitää kynsin hampain kiinni esimerkiksi palveluistaan.

Jatkossa asetelma ei näytä yhtään otollisemmalta. Lahden suhteellinen painoarvo on vain kasvamassa, kun väestökäyrät keskuskunnan ulkopuolella näyttävät pikemminkin kaakkoon kuin koilliseen. Eikä Lahdellakaan kuolleen sydänkäyrää muistuttavalla kasvuennusteella ole syytä rehentelyyn.

Päijät-Hämeessä on varmaankin viimeiset hetket viritellä kestävää ja aidosti maakunnallista yhteistyötä. Ehkä palveluverkkoselvitysten ja elinkeinohankkeiden kartoista olisi syytä kumittaa kuntarajat kokonaan.

Yhteen hiileen puhaltaminen ei tietenkään ratkaise maakunnan moninaisia ongelmia, mutta ilman sitä Lahti on jatkossakin kokoaan pienempi seutu.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi