Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Terhi
Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi

Esalainen

Ruokakaupan ei tarvitse olla pelikasino

Jonotan pienen ruokakaupan kassalla. Vuoroni tulee, mutta kassamyyjän huomio meneekin toisaalle. Hän joutuu huutelemaan nuorisolle, joka on astelemassa pelikoneelle.

Onko tarpeeksi ikää -kysymykseen tulee vastaukseksi epämääräistä muminaa, ja myyjän on pakko keskeyttää ruokaa ostavien palvelu. Hän menee pelikoneelle, pyytää nuorilta todistusta iästä ja lopulta osa kaveriporukasta ajetaan pois koneelta.

Tämä muutaman vuoden takainen episodi muistui mieleen, kun tälläkin viikolla on puhuttu pelaamisesta. Hyvä, että puhutaan, koska peliriippuvuus ja sen tuomat ongelmat koskettavat yllättävän monia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on yli 130 000 peliongelmaista. Kun lasketaan mukaan heidän omaisensa ja läheisensä, ongelma koskettaa jopa miljoonaa suomalaista. Kaikista peleistä juuri rahapeliautomaatit aiheuttavat ylivoimaisesti eniten ongelmia.
 

Peliriippuvuuden tuomat tuskat ovat riipaisevaa luettavaa ja kuultavaa. Milloin perheen äiti tai isä on käyttänyt kaikki ruokarahansa kaupan peliautomaatteihin, milloin nuori on joutunut järkyttävään velkakierteeseen.

Joillakin peliriippuvuus on niin voimakasta, että he eivät pysty vastustamaan peliautomaattia vaikka häpeävät pelaamista jo ennen kaupalle ­tuloa.

Rahapeliautomaatteja ei Suomessa tarvitse etsiä. Tuntuu siltä, ettei niin pientä kirkonkylän kauppaa tai kahvilaa olekaan, etteikö siellä oli peliautomaattia.
 

Aina saatavuus ei ole ollut näin hyvä. Vuonna 1995 Suomessa oli hajasijoitettuna ”vain” noin 12 600 rahapeliautomaattia, nyt niitä on noin 18 500. Lisäksi pelisaleissa on noin 2 600 automaattia.

Vähänkin ulkomailla matkustaneet ovat varmasti huomanneet, ettei muualla ole tällaista. Kaupan kassan tai kahvilan tiskin läheltä on turha etsiä pelikonetta.

Suomessa peliautomaatteja on sijoitettu suhteessa eniten ­alueille, joissa ihmisillä on suurin houkutus pelata – näin Veikkaus tietysti saa eniten tuottoa. Ikävää tässä on se, että näillä alueilla asuu paljon työttömiä ja sairaseläkeläisiä, joilla on tutkimusten perusteella kohonnut riski ongelmapelaamiseen.

Samalla logiikalla Alko sijoittelisi myymälöitään erityisesti alueille, joissa alkoholismista kärsitään eniten.
 

Lääkkeeksi tilanteeseen on esitetty peliautomaattien sijoittamista pelisaleihin, joissa pelaajan on tunnistauduttava. Näin ainakin alaikäisten pelaaminen saataisiin kitkettyä kauppojen eteisistä.

Veikkaus on ilmoittanut, että kauppojen ja kioskien peliautomaateillakin vaaditaan tunnistautuminen vuoden 2021 alusta lähtien. Lisäksi yhtiö on kertonut vähentävänsä automaatteja 3 000:lla ensi vuonna ja myöhemmin lisää.

Toivottavasti vähennystahti on reipas. Ei ole mitään järkeä olla vähentämättä kiusausta pelaamiseen.

Kun kauppa on ostospaikka eikä pelipaikka, ei tarvitse lastenkaan enää ihmetellä, miksi joku aikuinen seisoo pelikoneella kauppaan tullessa ja sieltä lähtiessä.

Ehkä jo lapsille voisi myös opettaa perusasioita: pelaajat jäävät aina lopulta tappiolle. Vuositasolla yhteensä satoja miljoonia euroja.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi