Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Ilkka
Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi

Esalainen

Lahtikin noudattaa nykyisin Huovisen hamsterien ajattelua

Harva kirja virittää mielet talven odotukseen yhtä herkullisesti kuin Veikko Huovisen Hamsterit. Vuonna 1957 valmistunut romaani kuvaa kahta miestä, jotka keräävät itselleen varastoa talvea varten.

Hamsteri on maalaisukko ja kokenut varautuja. Hän opastaa isällisesti naapuriaan Rurikia, joka on veikkausvoittaja kaupungista. Rurik on muuttanut perheensä kanssa vuodeksi maalle. Hamsterin laskelmien mukaan Rurikin viisihenkinen perhe tarvitsee talvesta selviytymiseen kolme palvattua lammasta, puolikkaan sian, metsäkanalintuja, juureksia, säkillisen vehnäjauhoja, 90 kiloa sokeria, marjahilloja, turkisliivin, villavaatteita ja honkapuuta poltettavaksi. Noin esimerkiksi.

Varautujia ei varsinaisesti uhkaa mikään. Heillä on tähtäimessään jotain suurempaa, nimittäin ”toiveikas talvimieli”: että voisi kuunnella ulkona ujeltavaa talvimyrskyä, leikata siivuja savulampaasta ja lämmitellä takkatuliroihun äärellä. Kantona kaskessa on kuitenkin Rurikin topakka vaimo Tellu, jolta pitää piilotella ainakin välttämättömiä paloviinavarastoja.
 

Huovisen hamsterit olivat aikaansa edellä monessakin mielessä. Ensinnäkin he suosivat lähiruokaa. Huovinen kuvaa värikkäin sanakääntein hankintareissuja maatiloille ja erätorpille. Tosin myös eksoottisten maiden hedelmäsäilykkeet ja Skotlannin ylämailla tiputettu ohramehu saavat hamstereiden mielikuvituksen laukkaamaan.

Tavallaan jokainen nykyinen marjanpoimija ja sieniharrastaja toteuttaa hamsterien ideologiaa. Tietysti saisimme samat hyödykkeet kaupasta, mutta kuinka mukavalta tuntuukaan avata purkki itse keitettyä hilloa keskellä pitkää pakkasjaksoa. Ja entäpä kaikki ne sisustuslehtien lukijat, jotka jo alkusyksystä haaveilevat käpertyvänsä sohvannurkkaan lämpimien juomien ja paksujen vilttien kanssa? Huovinen oli vahvasti hyggeä, ennen kuin koko sanaa oli keksitty.

Hamsterit on myös pätevä taloustiedon opas, sillä se korostaa mielikuvien merkitystä kansantaloudessa. Suomen suunnan ratkaisee lopulta se, miltä tulevaisuus kansan mielestä näyttää, ja miten paljon on onnistuttu saamaan varastoon. Jos kuluttajien luottamus sakkaa, on odotettavissa kovia aikoja. Siksi tarvitaan menestystarinoita. Rurik ja Hamsteri pitävät mielialoja korkealla lukemalla pohjoiseen sijoittuvia seikkailu- ja selviytymiskirjoja.

Tavallaan Hamsterit ennusti myös ilmastonmuutoksen. Kunnon talvi ei tahdo kirjassa millään alkaa, vaikka Rurikille on hankittu lämpömittari, joka näyttää tarkoituksella kuusi astetta liian vähän. Kun vettä ja räntää losottaa viikko toisensa perään, Hamsteri myöntää vihdoin naapurilleen luvan aloittaa varastojen verottamisen. Sillä talvi se on huonokin talvi.
 

Suomalaiset ovat yhä hamstraajia. Se nähtiin taas pari viikkoa sitten, kun tamperelainen marketti myi jauhelihaa pilkkahintaan. Mediaan­ levisi kuvia ostoskärryistä, joihin oli ladattu kymmeniä pakkauksia sikanautaa.

Vielä tarjousjauhelihaakin paremmin nykyihminen tavoittaa toiveikkaan talvimielen hiihtoladulla loppusyksyn pimeydessä. Onneksi Lahden kaupunkikin on nykyään sen verran huovislainen, että tajuaa hamstrata lunta varastoon.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi