Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Janne
Nieminen
janne.nieminen@ess.fi

Esalainen

Kannabiskeskustelua leimaa uhkakuvamaalailu

Pistäydyin syyskuussa Kööpenhaminassa, ja uteliaina turisteina teimme matkakumppanin kanssa kävelykierroksen Christianian vapaakaupungissa. Vuonna 1971 joukko hippejä perusti entiselle kasarmialueelle Tanskan laista irrallisen vyöhykkeen, joka tunnetaan ennen muuta liberaalista päihdepolitiikasta. Kovat huumeet ovat vapaakaupungissa kiellettyjä, mutta kannabiksen myynti ja käyttö on vapaata.

Asiaan törmäämistä ei voinut vierailija välttää, sillä keskusaukiolla kauppa kävi vilkkaasti, sätkät sauhusivat siellä täällä ja hamppupensaita kasvoi keskellä vehreää maisemaa. En ryhtynyt ostoksille, mutta tarkkailin sivusta myyntikojujen asiakasvirtaa. Oli yllättävää havaita, että pilveä polttelivat hyvin tavallisen oloiset ja kaikenkirjavat ihmiset. Kojuilla pistäytyi esimerkiksi isoäidiltä näyttäviä rouvia ja opiskelijoiden oloisia nuoria naisia. Toiset pelasivat pössyttelyn ohella shakkia, joku luki kirjaa. Toiminta näytti hämmentävän arkiselta ja uhkattomalta.
 

Aihe on Suomessakin ajankohtainen, sillä kannabiksen käytön rangaistusten poistamista vaativa kansalaisaloite sai viime kuussa täyteen tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee siten eduskunnan käsiteltäväksi.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ilmoitti heti, ettei dekriminalisoinnille ole tarvetta. Tukea tuli esimerkiksi keskustalta. Etlarin entinen päätoimittaja ja nykyinen Iltalehden uutispäätoimittaja Perttu Kauppinen kritisoi Iltalehden pääkirjoituksessa (29.10.) päättäjien kiirettä teilata kansalaisaloite heti kättelyssä. Hänen mukaansa poliitikot ”halveeraavat tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja koko kansalaisaloitejärjestelmää” perustamalla kantansa tutkimustiedon sijasta ”luutuneisiin periaatteisiin”.

Hämeen poliisin poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki esitti vastakohtaisen kannan tämän lehden haastattelussa (29.10.) Hänen mukaansa dekriminalisointi lisäisi kansalaisten turvattomuutta, sillä jo nyt suurimpaan osaan rikoksista liittyvät huumeet.

– Monet ryöstöistä ovat epätoivoisia tekoja, jotka tehdään huumausaineiden vaikutuksen alaisina tai aineiden saamiseksi, Koskimäki sanoi ESS:lle.

Hänen mukaansa moni lahtelainen on lisäksi kyllästynyt ”varkaisiin” ja ”sekavana kaupungilla pyöriviin käyttäjiin”. Vaikka päihdeongelma on Lahdessa todellinen, kannabiksen niputtaminen osaksi kaikkia huumerikollisuuden lieveilmiöitä kuulostaa hieman yliampuvalta.
 

Kysymys ei ole silti yksinkertainen, enkä ota kantaa sen paremmin rangaistavuuden poistamisen kuin sen säilyttämisenkään puolesta. Olen kuitenkin Kauppisen kanssa samaa mieltä siitä, että eduskunnan olisi syytä käsitellä asia puhtaalta pöydältä ilman ennakkoasenteita tai kiihkoilua. Kannabiskeskustelua kun leimaa usein melko kärjistynyt uhkakuvien maalailu. Siinä käyttäjät nähdään ainoastaan sameasilmäisinä hämäräveikkoina ja kannabiksen polttelu esitetään automaattisesti turmioon ja rikollisuuteen ajavana toimintana. Ainakin pikaisen Christianian-visiitin perusteella monen ainetta käyttävän elämäntilanne on vähemmän dramaattinen.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi