Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Työuupumus on oikea sairaus

Työuupumus ei ole uusi ilmiö, mutta siihen on välillä suhtauduttu niin kuin se olisi jokin nykyajan ihmisten keksimä muoti-ilmiö. Oireita on vain kutsuttu eri aikakausina eri nimillä.

Kun stressi on liian kova liian pitkään, ihminen uupuu, jos ei pysty palautumaan vapaa-ajalla. Kierre on valmis, kun voimavarat käyttää työpäivän aikana loppuun, eikä vapaa-aikana välttämättä pysty tekemään sellaista, mikä auttaisi palautumisessa.

Toisaalta moni jatkaa samaa suorittamista myös kotioloissa, paahtaa kotiaskareet ja vetää niiden perään raskaan treenin. Jos siihen päälle vielä yöunet häiriytyvät, on selvää, että jossakin vaiheessa on pysähdyttävä.

Työuupumuksen taustalla onkin usein työhön liittyvien kokemusten lisäksi muuta kuormaa, jotka yhdessä ajavat ihmisen lopulta seinään.

Työuupumuksesta on annettu sairauslomia muun muassa masennusdiagnoosilla, koska uupumusta ei ole tunnustettu itsessään sairaudeksi. Pääasia toki on, että uupunut voi olla pois töistä, lukee sairauslomatodistuksessa mitä tahansa.

Tärkeintä on, että tilanne ei pitkity, koska pahimmillaan työuupumus voi johtaa pysyvään työkyvyn menetykseen. Niin on käynyt myös kolmekymppisille.

Työterveyslaitos kertoi viime viikolla, että se on laatimassa työuupumukselle raja-arvot. Ne auttavat sekä työntekijöitä että esimiehiä tunnistamaan ajoissa työuupumuksen hälytysmerkit. Työterveyslaitos myös testaa työpaikkojen ja työterveyshuollon käyttöön soveltuvaa menetelmää työuupumuksen mittaamiseksi.

Arvioinnissa on tarkoitus mitata liikennevalomallilla neljää oiretta: kroonista väsymystä, henkistä etääntymistä työstä sekä kokemusta kognitiivisen ja emotionaalisen hallinnan heikentymisestä.

Vaikka tunteet kuuluvat myös työelämään, itku- tai raivokohtauksia ei voi pitää työssä normaaleina reaktioina.

Työterveyslaitos haluaa myös selvittää, kuinka moni nykyisin uupuu työssään.

Työuupumus on siinä mielessä kavala ongelma, että se voi iskeä myös vasta siinä vaiheessa, kun uuvuttavin jakso on takana päin. Ihminen sitkeilee vaikeassa tilanteessa eteenpäin, ja kun on jo lupa vähän hellittää, iskevät oireet.

Kiire ja stressi eivät välttämättä tuota työuupumusta, jos ne eivät ole jatkuvia ja jos työn kokee palkitsevaksi ja arvostetuksi. Toisaalta myös alisuorittaminen ja yksitoikkoiset työtehtävät voivat aiheuttaa uupumista, koska työ ei haasta riittävästi ja osaaminen voi jäädä hyödyntämättä, sen kehittämisestä puhumattakaan.

On positiivista, että työuupumuksesta keskustellaan ja että myös monet julkisuuden henkilöt ovat kertoneet uupumiskokemuksestaan avoimesti. Se voi auttaa muitakin tunnistamaan oman tilanteensa ennen kuin se menee liian pahaksi.

Se myös karsii häpeää, jota moni voi suorittamista ja tehokkuutta korostavassa kulttuurissamme kokea siitä, ettei riitä kaikkeen. Yleensä työuupumukseen sairastuvat ovat erittäin sitoutuneita työhönsä ja heillä on vahva velvollisuudentunto. Velvollisuuksien kärkipäähän kannattaisi lisätä itsestään huolehtimisen.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi