Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Tarja
Koljonen
@TarjaKoljonen tarja.koljonen@ess.fi

Esalainen

Hyvää vanhustenviikkoa, rakkaat ongelmajätteet!

Etelä-Suomen Sanomien Näppis-palstalla ilmestyi alkusyksystä tällainen viesti: ”Me vanhukset olemme pelkkää ongelmajätettä.” En tiedä, kuka viestin oli lähettänyt, mutta jäi se mietityttämään. Eikä pelkästään siksi, että olin kuullut saman lauseen jo monesti aikaisemmin – useammankin tutun suusta.

Ongelmajätevertaus ei kieltämättä ole kaukaa haettu, kun seuraa uutisointia palvelutaloista ja laitoksista.

Mitä hiljaisempi ja helppohoitoisempi, sitä parempi. Tällainen mummo tai pappa sopeutuu ja unohtuu laitospetiin, ei ole vaivaksi eikä harmiksi kenellekään. Vanhuksien suurin huoli nykyisin on se, ettei vain olisi vaivaksi kenellekään.

Tällaista taustaa vasten ei ole mikään ihme, että ikääntyminen pelottaa suomalaisia. Vanhuus ei näytä kovin houkuttelevalta. Jos ei halua päätyä paketiksi ongelmajätelaitokseen, on vaihtoehtona olla kotona. Aika usein se tarkoittaa yksin kotona pärjäämistä silloinkin, kun ei oikeasti pärjää ollenkaan.

Jo riittävän avun saaminen on hankalaa ja edellyttää sitkeyttä omaisilta. Liian usein näkemys kotona pärjäämisestä ei ole sama vanhuksella, omaisilla ja viranomaisilla.

Kotiin jääminen on monen mielestä oikeastaan se pelottavampi vaihtoehto: liian usein aika kuluu nojatuolissa istuen ja kellonviisareiden liikettä seuraillen. Onneksi illansuussa kiireinen kodinhoitaja saattaa pistäytyä ja työntää sänkyyn unta odottelemaan.

Vanhojen ihmisten määrä Suomessa kasvaa hurjaa vauhtia kuten maanantaina julkaistusta väestöennusteesta saattaa havaita. Vanheneminen voi olla joko mukava tai ikävä asia, mutta se koskettaa lähes jokaista meistä. Siltä voi välttyä vain kuolemalla liian nuorena.

Melkein jokaisella on joku käsitys siitä, millainen hyvä vanhuus olisi. Joku näkee itsensä teräsmummona tai charmikkaana harmaana pantterina, jonka aika kuluu matkustellessa ja mielenkiintoisissa harrastuksissa. Aina näin ei kuitenkaan käy. Rahaa ei ehkä ole matkusteluun ja voi olla, ettei terveyskään salli niitä mielenkiintoisimpia harrastuksia.

Millainen hyvä vanhuus sitten olisi? Ainakaan siihen ei kuulu se, että pitää itseään ongelmajätteenä.

Huomenna alkavan vanhusten viikon teemana on Varaudu vanhuuteen. Varautua voi säästämällä rahaa, liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Hyvään vanhuuteen voi varautua kuitenkin myös muuttamalla asenteita hyväksyvämmäksi.

Usein ihastelemme Etelä-Euroopan kaupunkeja, joissa toreilla ja aukioilla viihtyvät eri-ikäiset ihmiset. Remuava nuorisojoukko kättelee naapurin mummon, kyselee perheen kuulumiset ja tekee tilaa puistonpenkille. Naapurin mummo puolestaan ojentaa jo muutenkin hyvätapaista nuorta siitä, ettei kadulle pidä syljeskellä.

Jotta kaupunki olisi elävä, pitää katukuvassa olla kaikenikäisiä ihmisiä. Lahden torilla ei syyssäässä ja talvella viihdy kukaan, mutta viihtyisiä julkisia tiloja voi olla muuallakin – vaikka kauppakeskuksissa. Odotan vain, milloin ensimmäinen mummopartio istahtaa Trioon nuorten keskelle ja kuulumisia vaihdetaan puolin ja toisin keskinäisen kunnioituksen vallitessa.

Tarja Koljonen
tarja.koljonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi