Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Millamari
Uotila
millamari.uotila@ess.fi

Esalainen

Sori Suomi, lasten hankkiminen on minun ja puolisoni välinen asia

Syntyvyystalkoot vai lapsilakko. Siinä kaksi vaihtoehtoa nuorille aikuisille, jotka eivät ole vielä perustaneet perhettä. Poliitikot ihmettelevät, mikä siinä on kun, lapsia ei hankita. Toisaalla ilmastopuhe kovenee: tehokkain tapa vähentää päästöjä olisi jättää jälkikasvu tekemättä.

Lasten hankkimisesta tai hankkimatta jättämisestä puhutaan kuin velvollisuutena, vaikka sellaista siitä ei saa jankuttamallakaan. Kukaan ei heiluta peittoa yhteiskunnallisesta kuuliaisuudesta tai hautaa lapsihaavetta ilmaston puolesta.
 

Jos poliitikoilta ja kuntapäättäjiltä kysytään, nyt olisi aika ryhtyä toimiin. Kuten Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo, syntyvyys jatkaa laskuaan. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 enää 12 kuntaa, joissa ihmisiä syntyy enemmän kuin kuolee.

Näen jo Antti Rinteen Setä Samulin asussa: isänmaa tarvitsee sinua. Valitettavasti asialla on isänmaan kanssa hyvin vähän tekemistä. Syntyvyyden laskun vaikutuksia kansantalouteen voi pohtia ja asiaan voi yrittää vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, mutta lopulta valinta on täysin päättäjien ulottumattomissa.

Siispä sori Suomi, tämä on minun ja puolisoni välinen asia.
 

Lasten hankkiminen puhuttaa omassa tuttavapiirissäni paljon, sillä olemme tulleet ”siihen ikään”. Kuitenkin moni kolmikymppinen punnitsee vielä oikeaa­ ajankohtaa tai haluaa elämältä muita asioita. Arvioiden mukaan millenniaali-sukupolven lapsiluku onkin jäämässä pienemmäksi. Toisaalta syntyvyyden lasku näkyy myös vanhemmassa ikäryhmässä pienempänä lapsilukuna.

Yhteiskunta tietenkin haluaisi päästä kiinni syihin, vaikka niihin ei niin vain puututa. Maailma on yksinkertaisesti muuttunut. Yhteiskunnan ote ihmisten elämäntyyleihin on höllentynyt, eivätkä sosiaaliset normit sido kuten ennen. Elämänpolut ovat moninaiset, ja aiempaa useampi valitsee elämän ilman lapsia.

Oli valinta mikä hyvänsä, yksilöiden ei pitäisi joutua perustelemaan sitä muille kuin itselleen. Tosin liekö sellaista kolmikymppistä naista olemassakaan, jolta ei olisi udeltu, milloin pienten jalkojen tepsutus alkaa kuulua. Koska toivon tulevani jonakin päivänä äidiksi, utelut lähinnä ärsyttävät. Voin vain kuvitella, kuinka satuttavalta jankutus tuntuu heistä, jotka haluavat elää vaikkapa kahden aikuisen perheenä tai eivät yrityksestä huolimatta saa lapsia.
 

Nuorten aikuisten halutaan ratkaisevan kansantalouden ongelmat, vaikka samaan aikaan työelämä on myllerryksessä. Lapsen saamiseen liittyy huolta taloudellisesta pärjäämisestä tai urakehityksen tyssäämisestä. Myös työn ja perheen yhdistäminen voi tuntua lajilta, josta vain kovakuntoisimmat selviävät. Jos lapsen hankkimista jollakin keinolla voisi vauhdittaa, olisi se työllisyyden edistäminen. Lisäksi työelämän tulisi olla joustavampaa ja tasa-arvoisempaa kaikille, ei vain pikkulasten vanhemmille.

Vauvatalkoista puhumisen sen sijaan voisi lopettaa. Talkoilla haravoidaan taloyhtiön pihaa tai siivotaan tienpientareita – päätös yrittää lasta on jotakin ihan muuta.

Mahtaisiko lasten teosta edes tulla mitään, jos mielessä pyörisi eläkekertymä tai huoltosuhde.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi