Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset

Esalainen

Tolokun puheita kuntataloudesta

Kainuussa oli tapana kutsua tolokun ihmiseksi sellaista, joka puhuu järkeviä ilman tyhjänpäiväistä diplomatiaa. Asiat sanotaan suoraan niin kuin ne ovat, ikävätkin. Jos sataa, silloin sataa eikä ripeksi. Tolokun ihmisessä yhdistyy Donald Trumpin suoruus ja Arvi Lindin rehellisyys.

Lueskelin viikolla juttua Hämeen kauppakamarin talousseminaarista, jossa asioita ei kaunisteltu. Erityisesti pistivät silmään Heinolan kaupunginjohtajan Jari Parkkosen varoituksen sanat lähivuosista. Tämä vuosi kunnilla menee todella huonosti. Ensi vuodesta on tulossa päinvastoin erittäin hyvä, koska tiettyjä verosaamisia siirtyy maksettavaksi silloin ja valtionosuudet nousevat. Tulokset kyllä paranevat, mutta tuskin riittävästi.

Keväällä 2021 pidetään kuntavaalit, jolloin käytössä on juuri tuon hyvän vuoden 2020 talousluvut. Parkkonen aiheellisesti varoitti meitä poliitikoista, ettei hyvä vuosi saa hämätä eikä sen pohjalta ainakaan kannata uskoa turhiin lupauksiin.

Siinäpä vasta tolokun mies, ajattelin.

Kuntien taloudesta pitää nimittäin ihan oikeasti olla huolissaan. Viime vuosi oli huono ja tästä piti tulla parempi, vaan kuinkas kävikään. Piti päästä kasvu-uralle, mutta menikin ihan kuralle.

Kuntien alkuvuoden tulos painuu viime vuotta heikommaksi noin puoli miljardia euroa. Samalla kunnat ovat ottaneet lisää lainaa. Tällaisessa jamassa firma ei enää lainaa saisikaan ja yksilö olisi asetettu henkilökohtaiseen konkurssiin.

Kuntien tilanne on kurjistunut, kun valtionosuuksia on leikattu. Edellisen hallituksen toimet ovat totta, mutta eivät ainoa syy. Toinen riesa läpi Suomen on sote. Kuntien rakenne viritettiin sellaiseksi, että soten piti siirtää maksut valtiolle. Näin ei käynytkään. Lisäksi kunnissa on kasvatettu voimakkaasti toimintamenoja ja investointeja. Lahdessakin rakennetaan kouluja siihen malliin, että luulisi syntyvyyden laskun olevan mätäkuun juttuja. Taustalla on kuitenkin se, että kouluja ei ole kunnostettu aikanaan ja nyt niitä sitten pakon edestä pistetään kaikkia kuntoon yhtä aikaa. Syytä en tiedä enkä haluakaan. Jälkiviisastelu on ihan turhaa.

Rinteen hallitus käänsi valtion politiikkaa toiseen suuntaan ja lupasi kunnille runsaat miljardi euroa lisää. Jos alkuvuosi tuotti puoli miljardia tappiota ja loppuvuodelta tulee toinen, niin Ojalan laskuopilla tuo miljardi riittää tuomaan talouden nollille. Vaan eihän se riitä. Palkat nousevat ja energia kallistuu, mutta ajatus kuntaveron nostosta hikoiluttaa. Investointeja ja kasvavia sote-menoja pitäisi rahoittaa nollatuloksella. Ei onnistu.

Mikä siis avuksi kunnille, joiden rahakirstut kumisevat tyhjyyttään?

Olen havainnut sellaisen mielenkiintoisen piirteen Päijät-Hämeeseen muutettuani, että täällä on tapana antaa tasapainotettua palautetta. Kehu päätetään arvosteluun ja kritiikki positiiviseen loppunousuun.

Sen verran tuli alussa Parkkosta kehuttua, että pieni tasapainotus on paikallaan. Hänen mielestään kuntaliitoksista ei ole hyötyä, koska ne eivät ”vaikuta mummojen määrään”. Ehkä eivät mummojen, mutta joidenkin muiden määrään voivat vaikuttaakin.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi