Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset

Kuntien järkiliitto(kin) on usein kitkerä

Kunta- ja omistajaohjaus­ministeri Sirpa Paatero (sd.) haluaa vauhdittaa kuntaliitoksia. (Yle 26.9.). Ministerin mielestä nykyinen, noin yhden kuntaliitoksen vuosi­tahti on liian hidas. Kuntaliitosten vauhtiin potkimiseksi ollaan jälleen valmiita harkitsemaan rahallista tukea. Jo nyt tukea voi saada, mikäli kuntaliitoksen toisena osapuolena on vaikeaan talousasemaan joutunut kunta. Valtionvarainministeriön listauksessa tällaisia kuntia on 23, muun muassa Hartola Päijät-Hämeestä.

Kokenut kuntapoliitikko Paatero tietää luonnollisesti hyvin, miksi kuntaliitokset tökkivät. Oiva esimerkki kuntaliitoksen kivisestä tiestä löytyy Paateron kotimaakunnasta Kymenlaaksosta.

Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala tekivät Suomen suurimpiin kuuluvan kuntaliitoksen vuoden 2009 alusta. Kuntaliitoksesta ei alkanut voittokulku, vaan pikemminkin vuosien kinastelu. Olisi liioiteltua nimetä Kouvolan kuntaliitos epäonnistuneeksi, mutta vähintäänkin tuskaisa se on ollut.

Kouvolan kuntaliitos tehtiin lähes epäonnisimpaan mahdolliseen aikaan, kun maailma oli ajautumassa todenteolla taantumaan. Myrskyt ulottuivat tunnetusti Kouvolaankin. Kouvolan kuntaliitoksella oli alusta alkaen useiden merkittävien kuntapoliitikkojen hyväksyntä. Laajemman poliittisen kannatuksen ja etenkin kuntalaisten mielipiteen kanssa oli hieman niin ja näin.

Kouvolan kuntaliitos jos mikä oli järkiliitto. Pienet, mutta vaka­varaiset kunnat hyppäsivät kimppaan isompien, mutta heikommassa hapessa olevien kuntien kanssa. Etenkin Anjalankoski ja Kuusankoski olisivat ilman kuntaliitosta olleet pian lohduttomassa tilanteessa.

Tuskaa helpotti valtion maksama tuki, joka oli yli 13 miljoonaa euroa. Myötäjäiset eivät lämmittäneet kuitenkaan pitkään, kun väki kaikkosi ja tehtaat samanaikaisesti potkivat jäljellä olevia pihalle.

Kouvola on jo vuosia uponnut vähitellen taloussuohon. Tilannetta ei ole helpottanut, että rakenteelliset ratkaisut eli koulujen, uimahallien ja muiden kuntalaisille rakkaiden palvelujen sulkemiset ovat viipyneet turhan pitkään, koska järjellä on vaikea paikata puuttuvaa tunnetta. Nyt Kouvolassa näyttäisi olevan enää vain vähän vaihtoehtoja.

Tässä vaiheessa itälahtelaiset eli entiset nastolalaiset ­saattavat nyökytellä surumielisesti. Kuntaliitoksen jälkeen palvelut kaikkoavat ja tilalle saadaan kotiseutuheijastin.

Kysymys kuuluu, miksi kaksi hyvinvoivaa kuntaa haluaisi yhteen? Kun kaksi pulassa olevaa kuntaa löytää toisensa, seuraa vain jaettua itkua ja hammastenkiristystä.

Raadollista, mutta samalla inhimillistä on, että kuntaliitoksia vastustetaan myös hyvin henkilökohtaisista syistä. Jos elanto on riippuvainen kunnasta, on kuntaliitos suuri riski. Sama pätee ainakin vallan osalta poliitikkoihin. Ja jos poliitikko on kunnalla töissä, on syy vastustaa kuntaliitosta kaksinkertainen.

Ajatus on kaunis, mutta jatkossakin vapaaehtoisuus kuntaliitoksissa on syytä panna lainaus­merkkeihin. Tai sitten valtion on tartuttava keppiin, jos kuntien ahdinko syvenee liiaksi.

Lue myös: Maakuntavaihdosta juhlittiin Iitissä kakkukahvien kera - "Emme halunneet maakuntavaihdoksen vastustajia puhumaan"
Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi