Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset

Esalainen

Syö se liha lautaselta, älä heitä roskiin

Tiedän, että ilmastonmuutoksesta puhuminen saa monet takajaloilleen. Siilipuolustus alkaa heti: ”Ei, älkää syyllistäkö lihansyöjiä. Ei, en jätä autoa talliin ja hyppää bussiin.”

Huoli pois. Kukaan ei ole tulossa viemään lihanpalasta lautaselta tai auton avaimia taskusta. Sen sijaan olisi tietysti järkevämpää syödä se liha kuin heittää roskiin.

Vaikka ei haluaisi luopua kaikista mukavuuksista, vähentää lentämistä tai siirtyä julkisiin liikennevälineisiin, on vielä paljon sellaista mitä voi ja kannattaa tehdä.

Paitsi maapallon takia, myös oman kukkaron vuoksi.

Kuluvalla viikolla on vietetty ruokahävikkiviikkoa. Roskiin päätyvä ruoka aiheuttaa lähes kymmenen prosenttia koko maailman kasvihuonepäästöistä.

Erilaisten laskelmien mukaan turhan ruoan tuottamisen aiheut- 29 tamat kasvihuonepäästöt koko ruokaketjussa vastaavat vuodessa noin 350 000 henkilöauton vuosikilometrejä.

Tyhmäähän se onkin heittää ruokaa roskiin. Silti suomalainen heittää vuodessa ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa, kukin noin sadan euron arvosta.

Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruoasta heitetään vuosittain pois. Sillä hävikillä ruokkisi jopa kaksi miljardia ihmistä.

Karsea totuus on, että joka kymmenes leipäpala, peruna tai hedelmä päätyy roskiin. Me naiset tuotamme selvästi eniten hävikkiruokaa ja sitä sietää kyllä vähän hävetäkin.

Eniten ruokahävikkiä syntyy juuri kotitalouksissa. Ravintoloissa ja kaupoissa hävikkiä on jo opittu vähentämään erilaisin keinoin. Ravintoloiden, kauppojen ja teollisuuden osuus poisheitetystä ruoasta on kuitenkin yhteensä lähes 60 prosenttia.

Vielä 1980-90-luvuilla saattoi olla kiusallista ottaa loput ravintola-annoksesta mukaan kotiin, eikä se kaikista ravintoloista onnistunutkaan.

Nykyisin on noloa, jos ei ota 29 ruoantähteitään mukaan tarjoilijan tuomassa boksissa. Maailmallakin ”doggy bag” on saanut uuden arvokkaamman nimen: ”to go box”.

Yhtä tyhmää kuin ruoan pois heittäminen, on ostaa vaatteita, joita ei käytä kertaakaan tai vain muutaman kerran. Pakko myöntää, että tässä on itselläkin paljon parantamisen varaa.

Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä. Yhden puuvillapaidan valmistamiseen kuluu 2 700 litraa vettä ja sille määrälle olisi jo muutakin käyttöä kuivuudesta kärsivillä alueilla.

Jätteiden sekaan päätyy Suomessa lähes 55 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Jätelain asetus kieltää viemästä tekstiilijätettä kaatopaikalle, mutta keskimäärin jokaisen suomalaisen kontolla on peräti 13 kiloa poisheitettyjä tekstiilejä.

Vastikään valmistuneen tutkimuksen mukaan suomalaisten ostamista vaatteista yli puolet jää käyttämättä.

Vaatekaapeissa tilaa viemässä lojuu siis kangaskappaleita, vaikka yhtä hyvin ne vaatteisiin käytetyt setelit voisi pinota hyllyille odottamaan parempia päiviä.

Ei tämäkään kovin fiksulta vaikuta, ajatteli sitä sitten maapallon tai oman kukkaron kautta.

Tarja Koljonen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi