Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Kimmo
Kangas
kimmo.kangas@ess.fi

Esalainen

Junckerin laki valvottaa kunnissakin

Risto Uimosen kirja Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudesta ilmestyi tällä viikolla. Kirjassa Sipilän sanotaan pääministerinä pyrkineen kumoamaan niin sanotun Junckerin lain. Luxemburgin entisen pääministerin ja Euroopan komission entisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin lausahduksen mukaan poliitikot kyllä tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta eivät tiedä miten tulisivat sen jälkeen vielä valituksi uudelleen tehtäviinsä. Lausahdus viittaa epämieluisiin päätöksiin, joita esimerkiksi taloustilanteen vuoksi olisi välttämätöntä tehdä, mutta jotka samalla suututtaisivat äänestäjiä.

Kuten hyvin tiedetään, epäonnistui Sipilä tavoitteessaan. Edellinen hallitus teki epäsuosittuja päätöksiä. Palkaksi niistä etenkin keskusta kärsi eduskuntavaaleissa rökäletappion, Sipilä putosi rivikansanedustajaksi ja luopui puolueen puheenjohtajuudesta.

Uusi puheenjohtaja keskustalle valitaan tänään ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa.
 

Junckerin laki valvottanee myös monia päijäthämäläisiä kuntapäättäjiä. Ensi vuoden talousarviota pitäisi koota tilanteessa, jossa kuluvan vuoden tilinpäätösennusteet näyttävät koko ajan jyrkkenevää alijäämää.

Päijät-Hämeen neljän suurimman kunnan, Lahden, Hollolan, Heinolan ja Orimattilan alijäämäennuste tältä vuodelta on kylmäävä eli yli 48 miljoonaa euroa. Lisäksi on syytä pelätä, ettei loppuvuosi tuo ainakaan helpotusta taloustilanteeseen.

Myös epävarmuus tulevasta kasvaa ja kalvaa, kun ennusteet povaavat talouden käännettä huonompaan. Työttömyys on laskenut Päijät-Hämeessä, mutta on edelleen verraten korkealla. Jos yrityksissä on luvassa laajoja irtisanomisia, kunnat ovat pulassa.
 

Periaatteessa kuntapäättäjän tehtävä taloustilanteen korjaamiseksi on helppo ja selkeä. Täytyy lisätä tuloja ja/tai vähentää menoja. Käytännössä tilanne on tietenkin monimutkaisempi. Poliittisen kentän vasemmalla laidalla varmimmaksi ja helpoimmaksi keinoksi on usein nähty verojen korottaminen. Vastapuolella politiikan pelikenttää on taas usein korostettu menojen leikkaamista palveluista ja kuntien henkilöstöstä.

Yksisilmäisesti toteutetut peliliikkeet saattavat miellyttää omien joukossa, mutta toimivat harvoin käytännössä. Valtuustoissa ei etenkään isommissa kunnissa ole yhdelläkään puolueella ehdotonta enemmistöä, joten kompromissien hakeminen on käytännössä välttämätöntä.
 

Päijäthämäläisille päättäjille voi hurskaasti toivoa viisautta ja jaksamista loppuvuoteen. Talousarvioiden kasaaminen on vaativa rasti, kun taustalla vaikuttavat suuret ongelmat eivät aivan äkkiä ole helpottamassa.

Kun jaossa lienee enemmän keppejä kuin porkkanoita, toivoisi niiden jakautuvan tasaisesti ja oikeudenmukaisesti. Ehkä se Junckerin lakikin kannattaa unohtaa.

Kuntapolitiikka on onneksi elinkeino vain harvalle, eikä vaali­tappio ole maailmanloppu. Tulevien vaalien murehtimisen sijaan kannattaisi varmaankin keskittyä lunastamaan edellisissä vaaleissa kerätty äänestäjien luottamus. Siitähän luottamustoimessa jo nimenkin puolesta on kyse.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi