Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Vili
Uuskallio
@ViliUuskallio vili.uuskallio@ess.fi

Esalainen

Helsinki on Lahden mahdollisuus ja kirous

Metropolialueen läheisyys on Lahdelle yhtä aikaa mahdollisuus ja kirous. Esimerkit muualta Euroopasta osoittavat, että suuren kaupungin varjossa ei ole helppoa kasvaa.

Rakennemuutoksen takia menetetyt työpaikat ja yleinen vetovoimattomuus vaivaavat muidenkin metropolialueiden reunamia, huomauttaa kuuden eurooppalaisen maakunnan yhteistyötä koordinoiva Päijät-Hämeen liitto.

Nuoret muuttavat suurimpaan mahdolliseen kaupunkiin myös Barcelonan, Wienin ja Dublinin naapuriseuduilla. Alueet ovat mukana Päijät-Hämeen johtamassa Next2Met-hankkeessa, jonka tavoitteena on elvyttää metropoli­alueen viereisten maakuntien elinvoimaa digitaalisin keinoin.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ei Lahden väkiluku nouse lähellekään strategiaan kirjattua 150 000:ta asukasta vuoteen 2030 mennessä, ellei seudulla tehdä yllättäviä kuntaliitoksia.

Eikä Kouvolankaan synkkä väestökehitys yhtäkkiä käänny monen tuhannen asukkaan kasvuksi, vaikka kaupunki tällaista mantraa hokisi.

Strategian muitakaan kohtia on vaikea ottaa vakavasti, jos niin olennaista tekijää kuin asukasmäärää koskevat kirjaukset ovat hatusta vedettyjä. Siksi aiempi tavoite yhden prosentin vuotuisesta kasvusta, johon ei siihenkään yhtenäkään vuonna ylletty, olisi riittänyt Lahdelle oikein hyvin.

Lahtelaisia oli heinäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 120 119. Jos kaupungin väkiluku jostain syystä alkaisi kasvaa prosentin vuosivauhdilla, lahtelaisia olisi vuonna 2030 noin 133 000.

Paljon todennäköisempää on, ­että kasvu jää muutamaan tuhan­teen henkeen. Tämäkin olisi ­hyvä saavutus siihen nähden, että konsultti­toimisto MDI ennakoi Lahden kasvun hyytyvän ja väki­luvun kääntyvän laskuun jo ensi vuosikymmenellä.

Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden pieneneminen tarkoittaa, että luonnollista väestönlisäystä ei ole luvassa.

Lahti menettää muuttajia etenkin pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle, mutta saa silti jonkin verran muuttovoittoa muista kunnista. Pääosin Lahden kasvu on seurausta maahanmuutosta.

Realiteettien hyväksyminen ei tietenkään tarkoita, että kaupungin kehittämisessä pitäisi lyödä hanskat tiskiin. Ilman aktiivisia ja tulevaisuuteen tähtääviä toimia Lahti taantuisi varmasti. Kaupunki­seutujen välisessä kilpailussa on juostava lujaa, jos haluaa pysyä edes paikoillaan.

Tähän saakka Lahti kehittynyt olosuhteisiin nähden aivan kohtuullisesti. On hyvä muistaa, että Lahdessa ei ole kuin nimeksi valtion työpaikkoja.

Esimerkiksi Kouvolassa oli vuonna 2016 noin 900 valtion työpaikkaa enemmän kuin Lahdessa. Jyväskylässä ja Kuopiossa valtion työpaikkojen osuus on noin kolminkertainen Lahteen verrattuna. Tämän päälle tulevat vielä valtion toimintojen tuomat kerrannaisvaikutukset.

20 vuotta sitten valmistuneen moottoritien ja vuonna 2006 avatun oikoradan ansiosta Lahti on tiiviisti kytköksissä pääkaupunkiseutuun. Metropolialueen kasvusta Päijät-Häme näyttää kuitenkin saavan huomattavasti pienemmän osan kuin maakunnassa on toivottu.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi