Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Osan kuukausista voisi nimetä uudestaan

Nyt on syyskuu. Kuun nimi viittaa vahvasti siihen, että kesä on takana, päivät lyhenevät ja edessä ovat koleat ajat. Kuitenkin jokainen voi ulkona käydessään havaita, että kesä jatkuu vielä. Monena vuonna syyskuussa on vähintään yhtä kesäistä kuin monena vuonna juhannuksena, ja luontokin tarjoilee parhaita antimiaan juuri nyt.

Suomen kuukausien nimet ovat hyvin vanhaa perua ja liittyvät pitkälti säähän ja maanviljelykseen. Koska ilmasto on – kuten tunnettua – lämmennyt sittemmin, voisi olla aika päivittää joitakin kuukausien nimiä vastaamaan nykytilaa.
 

Otetaan esimerkiksi juuri syyskuu. Työtoverin (pääkirjoitustoimittaja Jukka Airon) kanssa päädyimme siihen, että ’satokuu’ voisi olla positiivinen vaihtoehto, koska se kertoisi elokuun tavoin siitä, että luonto tarjoaa parhaita antimiaan. Omenapuut notkuvat, puolukat alkavat juuri olla kypsiä ja sienisatokauden alkamista oikeastaan vasta odotellaan. ’Satokuu’ myös jatkaisi perinteistä nimeämistapaa, joten se ei rikkoisi vanhaa kaavaa.

Toinen kuukausi, jonka nimi on ikävänsävyinen, on lokakuu. Kun tiet ovat asfaltilla tai soralla päällystettyjä, ei loassa juuri tarvitse rämpiä. Sitä paitsi lokakuussa ruska on yleensä komeimmillaan.

Kahden hengen raatimme ehdottaakin lokakuun nimeämistä uudelleen ruskakuuksi. Ruska-sana tuo mieleen loistavan oranssin, keltaisen ja punaisen värihehkun, mikä on ihan toista kuin loan herättämät mielikuvat.
 

Marraskuu tarkoittaa kuoleman kuuta ja viittaa siihen, että maa kuolee talven koittaessa. Näinhän ei tosiasiassa ole, vaan kasvit ja siemenet vaipuvat lepotilaan. Se on niille välttämätöntä, että ne pärjäävät hangen alla ja pakkasissa, mutta elämä ei niistä silti katoa.

Tulkoon marraskuusta lepokuu. Voi, miten autuaalta se kuulostaisi, kun päivät ovat lyhyitä ja harmaita ennen lumen tuomaa armahtavaa valkeutta, jos lunta ylipäätään tulee.

Lepokuu antaisi myös ihmisille luvan rauhoittua syksyn kiireiden keskellä, säilöä elämäänsä talven yli ja olla keväällä valmiina uuteen kukoistukseen.

Vaikka työt täytyy hoitaa, voisi lepokuussa vapaa-aikana kääriytyä vilttiin ja polttaa kynttilöitä. Ihmisillä olisi ikään kuin vuotuinen lupa lepäämiseen. Sitä moni arjen ja työelämän uuvuttama kaipaa, ja se auttaisi myös selviytymään edessä olevan joulun kaahotuksesta.

Näen tässä oivallisen markkinaraon elämäntapaoppaille. ”Näin lepäät oikein marraskuussa. Talleta energiasiemenesi uutta nousua varten” voisi nousta myyntilistojen kärkeen.
 

Olen kyllä aina arvostanut suomalaisten kuukausien nimiä siksi, että ne viittaavat selkeästi kuunkiertoon ja siksi, että nimillä on jokin oikea merkitys. Ne eivät pohjaudu järjestyslukuihin ja poikkeavat eurooppalaisten kielten nimistä edukseen.

Koska kieli kuitenkin elää ja myös kuukausien nimet ovat aikojen saatossa eläneet, voidaan niihinkin varmasti joskus kajota. Mihin ei voitaisi, kun kerran ’alkaa tekemään’ -muotokin on suomen kielessä sallittu. Jos ehdotus saa tuulta alleen, ilmoittaudun vapaaehtoiseksi kuunnimitoimikuntaan.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi