Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Chiméne
Bavard
chimene.bavard@ess.fi

Esalainen

Älä masennu kahdesti, työttömänä tai vanhana

Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämää mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet heistä saa tarvitsemaansa apua.

Näillä sanoilla alkaa yli 50 000 nimeä kerännyt Terapia­takuu-kansalaisaloite, jonka tavoitteena on helpottaa pääsyä mielenterveys­apuun. Se, että tällainen aloite kerää tuhansia nimiä lyhyessä ajassa, kertoo jotakin. Se kertoo, että ihmiset ovat väsyneitä siihen, että avun saaminen on niin vaikeaa. Se kertoo, että haluamme hoidon tarpeen arviota heti, emmekä pitkiä odotuksia erikoislääkärin diagnoosia varten. Se kertoo tyrmistyksestämme, että ensimmäinen hoitokeino lieviinkin mielenterveyden häiriöihin on yleensä lääkkeet. Se kertoo, että Kelan korvaaman kuntoutus­terapian pitäisi kuulua muillekin kuin aikuisille, joiden opiskelu- tai työkyky ovat uhattuna.

Olen nähnyt, millaista on hakea läheiselleen apua, kun mieli järkkyy eivätkä omat konstit auta. Lääkäriin meno on vaikeaa. Puhelin­vastaajiin soittelu tuntuu taistelulta. Usein ainoaksi kuuntelijaksi jää alussa lähiomainen, jolle rooli ei välttämättä sovi.

Mieli ry:n (entinen Mielenterveysseura) asiantuntija­lääkäri Meri Larivaara kertoo, että kunnat voisivat tarjota terapiaa osana terveyspalveluita kaikille, mutta resurssisyistä Kelan korvaamasta kuntoutusterapiasta on tullut 16–67-vuotiaille väylä psyko­terapian piiriin. Se tarkoittaa kunnasta riippuen odottelua, sillä arvion hoidon tarpeellisuudesta tekee erikoislääkäri. Jo ennen lausuntoa potilaan pitää saada vähintään kolme kuukautta muuta asianmukaista hoitoa. Larivaaran mukaan kolmen kuukauden muu hoito voi olla hyväkin ratkaisu, koska sen aikana voi huomata, ettei psykoterapia olekaan sopiva hoitomuoto. Monille se tuntuu kuitenkin erittäin pitkältä ajalta.

Kuntouttavaan psykoterapiaan pääsy vaihtelee eri puolilla maata. Isommissa kaupungeissa psykoterapeutteja on enemmän kuin harvaan asutuilla alueilla. Mieli ry:ltä ei löydy tietoa siitä, ovatko jotkut ikäryhmät jääneet erityisesti vaille hoitoa, mutta yleisesti arvellaan, että ikääntyvät pääsevät heikommin psykoterapiaan.

Tuntuu karulta, että yli 67-vuotiaiden mielenterveysongelmat eivät kiinnosta niin paljon, että hekin saisivat samaa apua kuin nuoremmat. Ikääntyvien lisäksi psykoterapiaan pääsy on vaikeaa myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville. Terapiatakuussa vaaditaankin hoitoa myös sellaisille henkilöille, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiselle vastaanotolle.

Kela myöntää tuen kuntouttavaan psykoterapiaan vuodeksi kerrallaan, enintään kolmeksi vuodeksi. Kun terapia toimii, moni saa siinä ajassa mielensä kuntoon ja jaksaa paremmin töissä ja kotona. Kaikki ovat tyytyväisiä ja euroja säästyy.

Jos terapiajakson jälkeen mieli järkkyy toisen kerran, Kela tulee apuun vasta viiden vuoden päästä erikoistapauksissa. Kelan nettisivuilta ei löydy perusteluja tälle ”karenssille”. En keksi mitään muuta sairautta, jonka kanssa henkilö jätetään näin oman onnensa ja lompakkonsa varaan. Toivottavasti Terapiatakuussa ei unohdeta, että ihminen voi hyvän terapiajakson jälkeenkin kohdata tilanteita, joissa tarvitaan ammattilaisen apua.

Chiméne Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi