Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset

Porinaa leukakuopasta ja maalin ylärimasta

Tunnustan, että etukäteen vähän jännitti. Ilmatieteenlaitos oli antanut varoituksen rankkasateesta Lahden alueella eikä tällaisia varoituksia ihan joka viikko luetakaan.

Siispä ikäloppu sontikka mukaan, vaikka tuskin siitä tosipaikan tullen olisi ollut mitään hyötyä. Lukko kun ei pysy kunnolla kiinni tyynelläkään säällä.

Aamulla Radio Voiman haastattelun aikana tapahtui kuitenkin ihme. Totesimme, että säähän on ihan muuta kuin peloteltiin ja aurinkokin pilkistää pilvenreunan takaa. Sillä siunaamalla aurinko paljasti itsensä koko komeudessaan ja lämmitti kuten parhaina kesäpäivinä. Elokuun markkinapäivään saatiin valot päälle. Positiivisuus ruokki positiivisuutta.

Päätoimittajan maakuntakierros käynnistyi 14. helmikuuta, ystävänpäivänä, Orimattilasta. Siitä se jatkui pitkin kevättä ja Päijät-Hämettä kunta toisensa jälkeen. Kesään mennessä kaikki oli kierretty, yhtä lukuun ottamatta. Lahden vuoro tuli viime keskiviikkona.

Etelä-Suomen Sanomien toripisteen suosio löi ällikällä. Karamellit loppuivat kesken ja arvontalipukkeiksi piti repiä ruutuvihkosta sivuja. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, mutta jos sanon, että neljän tunnin aikana pisteellä vieraili tuhat ihmistä, niin ei se varmaan paljoa heitä.

Tuntui mahtavalta, että lehti ja sen tekijät kiinnostavat näin suurta joukkoa. Saimme paljon palautetta, ruusuja ja risuja. Juttuvinkkejä kirjoitimme muistiin ranteet kipeänä ja kynät sauhuten.

Olipa niitäkin, jotka tulivat muuten vain turisemaan kuulumisia. Yhdellä oli käänteinen lähestymistyyli eli hän ei jonottanut sankoa, vaan jonotti antaakseen sangon meille. Sattuipa väkijoukkoon yksi pikkupikkuserkkukin sekä entisen työkaverin täti.

Jos palautteen tiivistää muutamaan pääkohtaan, niin torilla tavatuille lehti on oleellinen osa arjen rytmiä, olipa kyseessä paperinen tai digi. Sen kanssa herätään uuteen päivään. Lehden tekniseen laatuun ja jakeluun kiinnitetään huomiota. Sisällössä paikallisuutta ei voi korostaa liikaa. Tekstin kokoa ei saa ainakaan pienentää.

Kohtaamisista jäi sellainen olo, että meiltä toivottiin apua. Olipa kyse rautatieaseman parkkipaikoista tai invamopolla liikkumisen turvallisuudesta, meidän odotettiin tutkivan asiaa ja laittavan asiat kuntoon. Aika väkevä mandaatti lukijoilta. Kannustava sellainen. Teemme parhaamme.

Pakko mainita parista keskustelusta vähän tarkemmin. Jukan ja Hannun kanssa puhuimme suomen kielestä, yhdestä lempiaiheistani.

Siinä porukalla mietimme, miksi niin usein kirjoitetaan, että joku myöntää jonkin asian olevan niin kuin on? Ikään kuin sanojalta olisi saatu tunnustus kiduttamalla. Tai miksi maalin yläputkea kutsutaan rimaksi? Kaikkihan tietävät, että rima menisi poikki jos siihen osuisi. Olimme samaa mieltä ja hymyilimme tyytyväisenä.

Silja puolestaan kertoi tulleensa torille nähdäkseen, onko päätoimittajan leukakuoppa niin syvä kuin kuvassa näyttää. Alkuun hän vähän pettyi, mutta sopivassa valon kulmassa saimme tällekin asialle hyväksynnän. Kuulemma kuoppa oli puolen omenan vetoinen. Kaipa se aikanaan selviää, mitä Silja tarkoitti ja oliko tämä joku paikallinen sanonta.

Markus Pirttijoki
markus.pirttijoki@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi