Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Marjaana
Lahola
marjaana.lahola@ess.fi

Esalainen

Odottakaa hetki, etsimme onneanne

Muisto on kristallinkirkas. Pimeä taivas ja lumihanki, johon toppavaatteinen lapsi uppoaa kuin pehmeään sänkyyn. Katselimme ystävän kanssa tähtitaivasta ja pakkanen humisi ympärillä.

”Mulla on jotenkin onnellinen olo”, sanoin.

Ei kai sille onnellisuudelle sen kummempaa syytä ollut, mutta hetki kaivautui pienenä päästäisenä johonkin muistilokeroihin ja teki sinne pesän.

Mitä onni ja onnellisuus sitten ovat? Olotiloja ja tunteita, aloittaa Suomen Mielenterveyden kuvaus. Voi olla aika huomaamatonta. Ei riipu vain ulkoisista tekijöistä, vaan on myös henkilökohtainen ominaisuus.

Se on myös ohikiitävää, kertovat tutkimukset. Niitä muun muassa Helsingin Sanomat keräsi vastikään artikkeliin. Hetkellinen riemu ei kestä loputtomiin, ja enemmistön onnellisuus palaa takaisin omaan tasapainotilaansa ennemmin tai myöhemmin.

Mielihyvällä on merkitystä myös olemassaolomme kannalta. Omaa vanhaa juttuani löyhästi lainaten ja kärjistäen: Jos mielihyväjärjestelmää ei olisi olemassa, ei olisi motivaatiota tehdä mitään. Ilo kertoo, että asiat ovat mallillaan.

Ilo, onnellisuus ja mielihyvä ovat maailman suurin bisnes. Lopulta koko elämämme on pienten ja pysyvämpien onnellisuuden hetkien metsästämistä.

Onnea on monenlaista. Englannin sana happy tuntuu kääntyvän enemmän iloksi kuin onnellisuudeksi. Ilo on riemukasta, yhteistä ja äänekästä: hattaroita, sirkusakrobaatteja ja kiljumista vuoristoradalla.

Onnellisuus taas tuntuu merkitsevän enemmänkin pitkä­aikaista tyytyväisyyttä elämään. Toisaalta onnen tunteita voi löytää myös hiljaisista, yksityisistä hetkistä. Onnea voi olla on kaunis auringonlasku, lapsuuden kesät mieleen tuovat tuoksu tai häävalssin ensimmäiset sävelet – tai kappale, jota kuunnellessa musiikki valtaa koko kehon ja sielun niin että pakahtuu.

Luin juuri kirjan, jossa päähenkilö kävelee aamuisin puutarhassaan ja saa siitä onnea ja tyytyväisyyttä. Siinäkö onkin onnen salaisuus – rauhallinen aamuhetki puutarhassa?

Onnen etsiminen on muutenkin tarinoiden ydintä. Leo Tolstoin sadussa kuningas sairastuu, ja ainoa lääke olisi onnellisen miehen paita. Kun onnellinen mies lopulta löytyy, hän on niin köyhä, ettei hänellä ole paitaa lainkaan.

Vähän paksua kyllä, mutta joku totuuden siemen sielläkin on. Liika valinnanvara nimittäin tekee tyytymättömäksi, ja antaminen tekee onnellisemmaksi kuin saaminen, HS:n siteeraamat tutkimukset kertovat.

Toinen tarina kertoo kuninkaasta, joka sai viisailta miehiltä sormuksen. Sillä oli kyky tehdä hänet onnelliseksi, kun hän oli surullinen, mutta surulliseksi, kun hän oli onnellinen. Siinä luki vain muutama sana: tämäkin menee ohi.

Onni on siis häilyväistä. Se katoaa – ellei sitten onnistu löytämään onnea tuovasta asiasta uusia puolia ja uusia kokemuksia sekä arvostamaan sitä. Siitäkin tutkimukset kertovat.

Henkilökohtaisen onnen etsimistä ei voi ulkoistaa, mutta sisäistäminen kyllä onnistuu. Ne pienet onnellisten muistojen päästäiset nimittäin tuovat onnea myös.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi