Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Henrika
Havumäki
henrika.havumaki@ess.fi

Esalainen

Varastettuja selfieitä ja muita tietoturvamörköjä

Säännöllisin väliajoin ajaudun pohtimaan, millaista elämä olisi ilman internetiä. Kuten tiedetään, verkkoyhteydet ovat helpottaneet monia arkipäivän asioita, tiedonhakua ja palveluiden saavutettavuutta. Helppoudella on kuitenkin hintansa, jota ei tule ajateltua riittävän usein.

Heinäkuun puolivälissä sosiaalinen media täyttyi hassuista kuvista, joissa ihminen oli kuvattu vuosikymmeniä vanhempana kuin mitä oikeasti on. Tulevaisuuteen katsovat kuvat mahdollisti älypuhelimeen ladattava FaceApp-sovellus.

Itku pitkästä ilosta: pian uutisista saattoi lukea mobiilisovelluksen tietoturvariskeistä. Kovinkaan moni tuskin luki sovelluksen käyttöehtoja ennen niiden hyväksymistä. Oli kiire päästä näkemään, tuleeko ryppyjä enemmän otsaan vai silmäkulmiin. Käyttöehtojen hyväksyminen tarkoitti muun muassa sovelluksen lataamien kuvien oikeuksien menettämistä. Käyttäjä hyväksyi sen, että sovelluksen tarjoavalla venäläisyhtiöllä on lupa käyttää kuvia mihin ha­luaa ja miten kauan tahansa.

Ja sekös pelästytti.

Kärjistetysti kyse on tietyllä tapaa itsensä myymisestä. Vanhentuneen ulkonäön näkeminen ei vaadi visan vinguttamista, sillä maksuksi kelpaa tieto. Palveluntarjoaja hyötyy käyttäjien muodostamasta datasta.

Tietoturva on puhuttanut myös muualla kuin somessa. Kesäkuussa Lahtea ravisteli kyberhyökkäys, joka rampautti monia kaupungin sähköisiä järjestelmiä. Edellisen kerran haittaohjelma pääsi kurittamaan kaupunkia helmikuussa 2018. Molempien hyökkäysten kohdalla huoletti sama asia: päätyivätkö potilastiedot vääriin käsiin?

Tietojen leviäminen on todellinen huoli, sillä internet ei unohda vaan ennemminkin monistaa. Esimerkiksi Instagram-tilejä löytyy tismalleen samanlaisina sellaisilta sivustoilta kuin Pictame, Picbear ja Orepic. Väitän, ettei kuvia ole tarkoitettu näille alustoille.

Kuinka paljon nettiyhteyksiin ja sovelluksiin voi luottaa, jos pelkästään verkkoon liittymisen kautta pitkäkyntinen voi tyhjentää tilini?

Käyttäjä pystyy itse tekemään paljon, jotta oma surffailu verkossa olisi tietoturvallisempaa. On tuttuja keinoja, kuten tarpeeksi vaikea ja säännöllisesti vaihdettava salasana, virustorjuntaohjelmat ja ohjelmistojen päivittäminen. Haittaohjelmat ja hurjilta kuulostavat kyberhyökkäykset voivat päästä leviämään myös käyttäjän tekemän töppäyksen takia. Tarvitaan tarkkaavaisuutta ja harkintaa.

FaceApp ei ole ensimmäinen eikä viimeinen sovellus, joka kerää käyttäjistään dataa. Vastaavanlaista tiedonkeruuta tekee esimerkiksi Facebook, Twitter ja jopa taskulamppusovellukset. Kerättyjä tietoja voidaan käyttää mainonnan kohdentamiseen tai tekoälyn kouluttamiseen.

Teoriassa luvan antaminen voi mahdollistaa sen, että oma kuva voi näkyä vaikka satunnaisella mainostaululla. Toisaalta, siihen ei välttämättä tarvita internetiä. Vuosi sitten eräs suomalainen elintarvikeyritys jakoi Facebook-sivuillaan mainoksen, jota koristi veljeni ylioppilaskuva. Syy oli looginen: kuvan ottaneella valokuvaajalla oli lupa käyttää kuvaa miten halusi.

Henrika Havumäki
henrika.havumaki@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi