Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Vapaaehtoiset pitävät veren liikkeellä

Suomalainen verenluovutus perustuu auttamisenhaluun ja hyväntekeväisyyteen. Toisin kuin monissa muissa maissa, verenluovuttajille ei makseta korvausta.

Siinä piilee varmaan myös verenluovutuksen vahvuus: Ihmisillä on halua auttaa, mutta samaa määrää luovuttajia ei välttämättä edes saataisi, jos luovutus tehtäisiin rahan vuoksi.

Verenluovuttajista monet ovat uskollisia ja käyvät luovuttamassa verta vuosikymmenet, niin kauan kuin terveys ja ikä sallivat. Vaikka osalle tavasta on myös terveydellistä hyötyä, monet tekevät sen hyvän mielen saavuttamisen vuoksi.

Tiedän tyyppejä, joille soitetaan, jos heidän veriryhmälleen on ylimääräistä kysyntää, ja lähtevät epäröimättä liikkeelle. Veripalvelulla on luovuttajarekisteri, jonka kautta se aktivoi luovuttajia silloin, kun varastot alkavat huveta.

Veripalvelua hoitaa Suomessa Punainen Risti. Muita toimijoita alalla ei ole, vaikka siitä ei ole monopolisäädöksiä. Fimean asettamat ehdot täyttämällä myös jokin muu toimija voisi lähteä markkinoille.

Veripalvelulle toiminta on kannattavaa, jopa voitollista. Liikevoittoa voidaan käyttää muun muassa teknologian kehittämiseen ja tutkimustyöhön. Tarve luovutusverelle on ollut laskemaan päin, koska leikkaustekniikat ovat kehittyneet sellaisiksi, että niissä menetetään verta aiempaa vähemmän.

Olen kiitollinen niille, jotka verta luovuttavat. Vaikka itselleni ei vielä ole tullut sellaista tilannetta, että olisin ulkopuolista verta tarvinnut, lapsilleni apu on ollut arvokasta.

Kun pikkukeskosina syntyneet pojat viettivät elämänsä alkutaipaleen Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla, jokainen millilitrankin verikoe vaati samansuuruisen verimäärän siirtoa pieneen, vielä hauraaseen kehoon.

Koska verta ei ollut tarjolla millin pusseissa, kului jokaiseen annokseen koko pussi ja pussista suurin meni osa siten hukkaan. Pojilla on eri veriryhmä, joten verikokeita varten oli tarvittu monta luovutuskertaa.

Olisin ollut halukas maksamaan tämän takaisin luovuttamalla omaa vertani, mutta verkossa tehtävässä Veripalvelun testissä nousi seinä eteen.

Koska olen oleskellut Isossa-Britanniassa yli kuusi kuukautta 80-luvulla, asettaa hullun lehmän tauti esteen luovutukselle. Riski kuulostaa sangen etäiseltä, mutta on toki hyvä, että luovuttajien tiedot perataan tarkkaan, jotta riskejä ei myöskään synny.

Veri ei ole ainut, mitä voi itsestään luovuttaa muiden hyväksi. Sukusoluja ja alkioita tarvitaan lapsettomuudesta kärsiville ja äidinmaitoa pienille keskosille, joille sitä ei muuten riitä. Näiden lahjoittamisesta jopa maksetaan.

Lisäksi voi luovuttaa kantasoluja, joita käytetään muun muassa leukemian hoidossa. Elimistään ihminen voi luovuttaa vain munuaisen jo elämänsä aikana, ja luukudosta voidaan saada esimerkiksi lonkkaleikkausten yhteydessä.

Aivokuolleen elimiä voidaan käyttää hyvin laajasti apua tarvitseville, jos siihen ei ole lääketieteellisiä esteitä. Elinluovutustestamentti on siihen hyvä, joskaan ei välttämätön lupa.

Lue myös: Vegaanin veri kelpaa luovutukseen, kunhan ruoka on riittävän rautaista
Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi