Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Eveliina
Mäntylä
eveliina.mantyla@ess.fi

Esalainen

Hohhoijaa, taas se kertoo omia uniaan

Huomasin olevani täynnä punaisia paiseita. Olin yksin metallisessa hississä ja tunsin kuinka märät paiseet vain turposivat turpoamistaan. Niitä tuli kehooni koko ajan lisää.

Sitten poskeeni paisui nyrkinkokoinen uloke. Se työntyi ulos ihostani ja läsähti lopulta lattialle.

Lopulta näin vain mustaa. Ajattelin, että nyt kuolen verenhukkaan.

Vaikka näin paiseunen kaksi vuotta sitten, muistan sen edelleen hyvin. Alitajuntani tuotti unen, kun olin kiertämässä Ranskaa ystävieni luona ja nukuin ensimmäisen yön Lyonissa. Olin viime yönä matkustanut kaupunkiin Pariisista, jossa toinen ystäväni oli puhunut pahaa lyonilaisesta kaveristani. Olin varma, että paiseuni kertoi siitä henkisestä ristiriidasta, jossa olin. Tai ehkä se varoitti minua jostain? Tarkoittivatko paiseet keplottelevaa ystävääni?

Katsoin aamulla kaikkien unisymboliharrastajien lempisivustolta Hedelmäpuu.comista, mitä paise unessa tarkoittaa. En tiedä, kuinka luotettava lähde Hedelmäpuu on, ei ehkä ollenkaan luotettava. Sivustolla ei ole mitään yhteystietoja ja unien selitykset on kirjoittanut admin, eli nimetön ylläpitäjä. Ja miltä nimi ”Hedelmäpuu” edes kuulostaa?

Karl Ove Knausgård kirjoittaa Kohtalosta-esseessään (Granta 2017), kuinka toisten unia on sietämätöntä kuunnella, koska ne eivät ole totta. Knausgård vertaa unia romaaniin ja elokuvaan. Niissäkin kuvataan sellaista, mitä ei ole tapahtunut. Lukijan tai katsojan on solmittava sopimus ensimmäisestä kohtauksesta tai lauseesta lähtien, että siitä eteenpäin ”on oltava ikään kuin se olisi” tapahtunut myös todellisuudessa.

Muiden ihmisten unia kuunnellessa tämä ”ikään kuin” ei Knausgårdin mukaan kuitenkaan päde, koska niissä mikään seikka ei pysty kumoamaan epätoden lähtökohtaa. Ja koska unessa olevaa ei ole tapahtunut, emme voi esittää olevamme siitä kiinnostuneita. Jos taas itse näemme unia, ei todenperäisyydellä ole merkitystä.

Muistan Kanusgårdin väitteen aina, kun kerron ihmisille innoissani siitä, kuinka minua ammuttiin taas kasvoihin ja heräsin tai kuinka Painajainen Elm Streetillä -elokuvien Freddy jahtasi minua autoromuttamolla veitsikäsiensä kanssa, kun olin alakoulussa. En pääse omien unieni kertomisesta mihinkään, vaikka tiedän, että ne saattavat pitkästyttää muita. Ja toisaalta, kyllähän Knausgårdkin kertoi esseessään näkemästään härkäunesta aika pitkästi. Ehkä meidän on jollain tavalla pakko jakaa unemme myös muille, koska ne ovat itsellemme niin merkittäviä? Ja ehkä sen takia ne eivät olekaan niin tylsää kuunneltavaa?

Ostin viikko sitten kirpputorilta 50 sentillä Pienen unikirjan (2005). Kompaktissa unisymbolipläjäyksessä on reilu 300 sivua ja höyheniä kannessa. Jokaisella sivulla on keskimäärin kolmen symbolin selitys. Muun muassa ”vahingoittunut tai rikkinäinen puun kaarna enteilee turvattomuutta ja suojattomuutta, pahimmassa tapauksessa kuolemaa”. Cowboy on sen sijaan ”maskuliinisuuden symboli, jonka näkeminen unessa viittaa ehkä unennäkijän seksuaalisiin toiveisiin”.

Paiseen selitystä siellä ei ollut. Eikä näppylän, mutaation tai finnin.

Eveliina Mäntylä
eveliina.mantyla@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi