Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Mikael
Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi

Esalainen

Järvikaupungin brändi ei tule itsestään

Siitä ei ole montaa päivää, kun viimeksi kuulin vanhan kaskun päijäthämäläisestä mielikuvituksettomuudesta. Siis sen, kuinka vedestä koostuva järvi keksittiin nimetä Vesijärveksi ja sen lahdenpohjukkaan perustettu kaupunki Lahdeksi.

Pohditaanpa tätä hiukan eri kantilta. Voisi luulla, että järvenrantakaupungin brändi syntyy ikään kuin itsestään, mutta näin ei ole.

Vertaan usein Lahtea Hämeenlinnaan, koska ne ovat erinomaisella sijainnilla siunattuja kaupunkeja, ja satun tuntemaan molemmat aika hyvin. Hämeenlinnan seudulla olen suorittanut varusmiespalveuksen, ollut pari kesää paikallislehdessä töissä ja nukkunut kymmenittäin öitä appivanhempieni luona.

Hämeenlinna sijaitsee kauniin Vanajaveden rannalla, mutta siellä ei ole samanlaista järvitunnelmaa kuin Lahdessa.

Pohdin tätä ääneen viimeksi siellä käydessämme. Olimme ajamassa Hämeenlinnan keskustan läpi, oli perjantai-ilta ja täydellinen terassisää. Keskustan reunalla Rantakasinolla näkyi jonkin verran väkeä, mutta kuhina oli kevyttä verrattuna Lahden sataman aurinkoisiin iltoihin.

Pelkääjän paikalla puoliso – Hämeenlinnan seudun kasvatti – nyökytteli ja nosti esiin yhden pointin: ”En ollut ennen Lahteen muuttoa tajunnut, että veneily Suomen järvillä on niin iso juttu.”
 

Kun Lahdessa sanoo lähtevänsä satamaan, paikalliset ymmärtävät, että puhuja on suuntaamassa Sibeliustalon liepeille. Satama on vakiintunut Ankkurin ranta- 29 alueen käyttönimeksi, vaikka yksityinen veneliikenne on pesiytynyt muualle ja risteilylähtöjäkin on suhteellisen vähän.

Satamassa hengaa enemmän veneettömiä kuin veneilijöitä. Se on paikka, jonne moni lahtelainen spontaanisti lähtee ulkoilemaan silloin kun aurinko paistaa.

Lue myös: Etelä-Suomen Sanomien kolumni herätti keskustelua Hämeenlinnassa – Kummalla onkaan parempi järvibrändi, Hämeenlinnalla vai Lahdella?
 

Hämeenlinnasta pääsee risteilylaivalla Tampereelle asti. Paikallinen ”satama” on kuitenkin vain pieni pläntti siinä Rantakasinon kohdalla.

Tilastot antavat tukea näppituntumalleni. Päijät-Häme on asukasluvultaan (202 000) vain hiukan Kanta-Hämettä (173 000) suurempi, mutta moottoriveneiden määrässä eroa on lähes tuplaten (22 000 vs. 12 700, Taloustutkimus 2016) Päijät-Hämeen hyväksi.

Järvipinta-alan määrä selittää tätä osittain, mutten usko, että kaikilta osin. Kyse on kulttuurieroista.

Hämeenlinnan Kantolan tapahtumapuistossa rokataan tänäkin kesänä yli 50 000 katsojan voimin, tällä kertaa Metallican tahdissa. Vesitaksiyhteyttä keskustasta Kantolaan ei ole vieläkään perustettu, vaikka se olisi verraton tapa purkaa liikennesumppua ja saada ostokykyiset asiakkaat nopeasti keskustan palveluiden äärelle.
 

Lahti on tuotteistanut itsensä järvikaupunkina aika hyvin. Täällä on ollut F1-veneitä, ja Ironman-triathlon on hyvää vauhtia vakiintumassa.

Vielä paremminkin voisi olla. Esimerkiksi Enonsaari nukkui ruususen unta vuosikymmenet, eikä sen potentiaalia ole edelleenkään kunnolla ulosmitattu.

Mieltä rauhoittavan järvimatkailun markkinoinnissa pitää olla tarkkana, ettei mielenrauhaa pilata turistihälinällä. Niin suuria matkailijamäärät eivät kuitenkaan Lahden seudulla vielä ole, etteikö kasvun varaa olisi.

Mikael Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi