Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Esalaiset
Hanna
Myyrä
hanna.myyra@ess.fi

Esalainen

Ettei vain aiheuteta ikävää takaisinperintää

Lomakkeiden täyttäminen milloin mistäkin syystä on työlästä ja ikävää puuhaa. Joillekin se on niin vaativaa, että he jättävät lomakkeet mieluummin täyttämättä, vaikka se aiheuttaa heille taloudellista tappiota. Vielä herkemmin byrokratiaa varmasti vältellään, jos välttelyn aiheuttamat menetykset eivät koidu suoraan itseen.

Jotkut jättävät myös veroilmoituksensa tarkistamatta ja täydentämättä, vaikka pienellä vaivalla saa todennäköisesti lisää vähennettävää eli rahaa takaisin. Tylsää puuhaa, mutta kannattavaa sekin.

Kun Etelä-Suomen Sanomiin tulee kesätuuraajia, perehdytän heitä byrokratian maailmaan niillä saatesanoilla, että käytännössä jokaisella lomakkeella joko tienaa lisää tai saa maksamiaan kuluja, esimerkiksi junalippujen hinnan, takaisin. Siksi lomakkeiden täyttely on jollakin aikavälillä myös palkitsevaa.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi viime viikolla (29.5.) että Suomessa Euroopan unionin rahoittamasta kouluhedelmätuesta jäi lukuvuonna 2017–2018 käyttämättä 90 prosenttia ja koulumaitotuestakin lähes 50 prosenttia. Kasviksiin ja hedelmiin käytettiin tukea 218 000 euroa, kun sitä olisi ollut tarjolla 1,6 miljoonaa euroa.

Yksi syy siihen, että tuki ei tehnyt kauppaansa, on se, ettei siitä ole ollut tietoa. Viestintä oli pettänyt.

Kerrassaan mainio selitys siihen, ettei tukea ole käytetty, löytyy maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevalta virkamieheltä Pekka Sandholmilta. Hän kommentoi asiaa näin: ”Meidän täytyy olla varovaisia, ettei EU:n määrärahaa ylitetä, sillä takaisinperintä olisi hallinnollisesti äärimmäisen vaikeaa”.

Huh huijaa. Kuulostaa melkoiselta hätävarjelun liioittelulta.

Samalla logiikalla ei kannattaisi jakaa opintotukea, koska sitä joudutaan perimään takaisin jälkikäteen, jos opiskelijan tulot ylittävät tulorajan. Kela kuitenkin näyttää selviytyvän tästä urakasta, vaikka opiskelijoita on jonkin verran enemmän kuin kouluja.

Jos kyse on siitä, ettei tukien hakua ja myöntämistä varten ole kehitetty sopivaa seurantajärjestelmää, voin antaa pari vinkkiä. 1) Keskittäkää tukien haku yhteen lomakkeeseen tai yhteen osoitteeseen. 2) Kerätkää myönnetyistä tuista tiedot yhteen paikkaan, esimerkiksi taulukkoon, joka laskee summan automaattisesti yhteen. Näin voidaan tukihana kääntää kiinni siinä vaiheessa, kun määrärahat on käytetty. Nopeat syövät hitaat.

Seuraavalla kerralla voidaan antaa etusija niille, jotka jäivät edellisessä jaossa ilman. Koska tällaiset tuet eivät nauti tietosuojaa, tiedon voi myös pitää julkisesti nähtävillä, jolloin koulut välttävät turhan hakemisen. Tarkoitukseen sopiva tietojärjestelmä on varmasti jo keksitty. Melkein kaikki on.

Hanna Myyrä
hanna.myyra@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Esalaiset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi